tag:blogger.com,1999:blog-20125972032955610342024-03-14T00:24:26.515-07:00Pinja NieminenPinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.comBlogger122125tag:blogger.com,1999:blog-2012597203295561034.post-27902443992272797482023-10-24T05:08:00.001-07:002023-10-24T05:08:54.546-07:00Valtuustopuheeni Tiina Elon kanssa tekemämme tilatehokkuutta käsittelevän valtuustokysymyksemme vastauksesta<p>Arvoisa puheenjohtaja,</p><p>hyvät valtuutetut</p><p>Olemme vuosien aikana kuulleet usein lauseen, ”ei säästetä opetuksesta, vaan tiloista”. <a href="https://espoo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2023987-20" target="_blank">Valtuustokysymyksemme vastauksesta </a>kuitenkin ilmenee, että tämäkään ei ole yksinkertaista.</p><p>Tilat eivät todellakaan ole vain tiloja, vaan niillä voi olla suuri merkitys siinä, miten koululaiset pystyvät oppimaan. Luen tästä erinomaisesti laaditusta vastauksesta muutaman kohdan:</p><p><i>Tilatehokkuuden korostuminen hankkeissa on aiheuttanut sen, että osa opetustiloista on sijoittunut käytäväalueiden yhteyteen. Tällaisten tilojen käyttö varsinaisen opetusryhmän tilana ei käytännössä onnistu.</i></p><p><i>Pienempien tilojen sijoittaminen ryhmätyöskentelyalueina auloihin tai tilalevennyksiin on ollut trendinä koulusuunnittelussa. Jos avoimia tiloja ei voida sulkea niiden käytettävyys heikkenee.</i></p><p>Uusissa kouluissa vierailleet ovat luultavasti huomanneet näitä tilaratkaisuja ja monet ovat niistä muutoin jo kuulleet. Luokan läpi saatetaan kulkea, opetustilan seinä on lasia tai muuta aiemmasta poikkeavaa, tila voi olla jopa syvennys käytävällä. Kaikki nämä ratkaisut vaikuttavat siihen, miten oppilaat pystyvät tilassa keskittymään. Toisia oppilaita ratkaisut haittaavat enemmän kuin toisia. Pahimmillaan tilan käyttö opetustilana ei ylipäätänsä onnistu lainkaan, kuten toimiala itse kertoo. </p><p>On onnetonta, jos huono tilasuunnittelu aiheuttaa sen, että oppilaiden tarkkaavuus häiriintyy, tulee keskittymishäiriöepäilyjä jne. Tästä on jo tiettävästi tietoa, että uudet tilaratkaisut ovat lisänneet tällaista diagnoosipohdintaa eli tässä ollaan itse asiassa hyvin ison asian äärellä. </p><p>Meidän pitäisi ehdottomasti tehdä tiloja, jotka edistävät keskittymistä ja oppimista, eivätkä vaikeuta niitä. On aina surullista, jos ensin luodaan ympäristö, joka aiheuttaa ongelmia ja sitten tehdään niistä ongelmista yksilöpsykologisia eli ei nähdä, että ongelma on esimerkiksi aidosti häiritsevä melutaso, vaan asiasta tulee vain oppilaan itsensä ongelma. </p><p>Myös tilojen ahtaus on tällainen asia. Osalle oppilaista hyvin ahtaat tilat tuottavat lisää haasteita tai sellaisia haasteita, joita ei väljemmissä aistiesteettömimmissä tiloissa tulisi.</p><p>Tilat tulisi ehdottomasti suunnitella pedagogisista lähtökohdista eli niin, että ne tukevat oppimista ja hyvinvointia, eivät haasta sitä.</p><p>Kysymyksemme muihin osiin liittyen haluan myös vielä sanoa, että riittävästä Y-tonttien määrästä on kerta kaikkiaan huolehdittava. Päiväkotien ja koulujen pysyminen lähipalveluina on asukkaille äärimmäisen tärkeää.</p><p>Kannatan Tiina Elon molempia toivomuksia.</p><div><br /></div>Pinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2012597203295561034.post-24617463664526812782023-09-19T05:42:00.002-07:002023-09-19T05:42:48.164-07:00Valtuustopuheeni Matinkylän tallin tontista sekä kehitysohjelmien puolivälitarkastelusta<p><b>Valtuustopuheeni valtuustoaloitteesta luonnonhyvinvointipuistosta Matinkylän tallin tontille</b></p><p>Arvoisa puheenjohtaja,</p><p>hyvät valtuutetut</p><p>Allekirjoitin itsekin tämä valtuustoaloitteen, koska tässä mielestäni esitetään toiseksi paras ratkaisu Matinkylän tallin tontin käytölle tulevaisuudessa. Toivon suuresti, että tallin tontille saadaan pian jotain eläinpainotteista toimintaa, joka on mahdollisimman monen espoolaisen asukkaan saavutettavissa.</p><p>Toivon kuitenkin ensisijaisesti, että tallin tontille edelleen saataisiin nimenomaan talliyrittäjä. Olen ymmärtänyt, että yksi haaste tässä on tontin koko. Olisi tärkeää, että kaupunki voisi antaa sellaisen signaalin, että tontin kokoa on vielä kaavassa mahdollista kasvattaa, jotta tänne saataisiin sellainen yrittäjä, joka uskaltaa lähteä aloittamaan tontilla hevosurheilutoiminnan. Riittävän iso tontti auttaisi investoimaan toimintaan niin, että asiakkaita todennäköisimmin riittäisi ja toiminta olisi voitollista.</p><p>Olen itse viettänyt juuri tällä tallilla lähes koko 90-luvun. Talli on siitä onnellinen harrastus, että siitä ei välttämättä tarvitse maksaa mitään, koska ihmisiä tarvitaan pitämään hevosista huolta ja pelkkä tämä huolenpito voi olla lapsille ja nuorille hyvin palkitsevaa. Osalla lapsista ja nuorista voi olla varaa ostaa ratsastustunteja, osa saattaa lähinnä hoitaa hevosia, mutta kaikki viettävät yhdessä aikaa. Nuorelle ihmiselle tällainen yhteisö voi olla hyvin tärkeä.</p><p>Ruotsissa yhteiskunta tukee voimakkaasti ratsastusharrastusta. Suomessa on aivan toisin. Samaan aikaan kuitenkin pojille tyypillisempiä harrastuksia usein tuetaan kunnissa. Rakennetaan halleja, saatetaan ostaa jäävuoroja. Kaikessa liikunnan tukemisessa voisi yrittää pitää mielessä sitä, että jakautuuko tuki tasaisesti eri sukupuolille ja olisiko jotain, mitä kunta voisi tehdä harrastusten tasapuolisessa tukemisessa.</p><p>Ruotsissa on yleistä, että kunnat omistavat tallirakennukset ja seurat pyörittävät toimintaa. Nyt Espoossa minimi voisi olla, että pyritään tarjoamaan tontti, missä ratsastuskoulun pyörittäminen todennäköisemmin onnistuu. </p><p><b>Toinen 11.9 valtuuston kokouksessa pitämäni puhe aiheena Hyvinvoiva Espoo -ohjelman puolivälitarkastelu</b></p><p>Hyvät puheenjohtaja ja valtuutetut,</p><p>Kannatan valtuutettu Järvisen toivomusesitystä näihin ohjelmaryhmiin liittyen. Meillä on nyt ollut useamman valtuustokauden ajan näitä ohjelmaryhmiä ja minusta niissä on usein toistunut isot tavoitteet, mutta myös vähäiset resurssit ja hajanaiset, yksittäiset toimenpiteet, jotka herättävät pohdinnan vaikuttavuuden tasosta. </p><p>Toimin itse Hyvinvoiva Espoo -ohjelmaryhmässä. Meillä on erinomainen puheenjohtaja ja asiantuntevat virkamiehet ja olen kiitollinen tästä luottamustoimesta, mutta silti toivon, että nyt sote-uudistuksen jälkeen seuraavalla valtuustokaudella kaupungin hyte-työtä tehdään hyvinvoinnin jaoston, ei tällaisen ohjelmaryhmän kautta. Ja että meillä on hyvinvointipäällikön tai hyte-koordinaattorin virka, kuten monessa muussa kunnassa.</p><p>Hyvinvoiva Espoo -ryhmässä on toteutettu paljon erittäin hyviä toimenpiteitä. Itse olen erityisen tyytyväinen painotukseen lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisessä sekä ohjelman kyvyssä reagoida ajankohtaisiin haasteisiin. Samaan aikaan kuitenkin ohjelmaryhmän henkilöstöresurssit ja budjetti ovat sen verran pieniä, että joudutaan tekemään erilaisia rajauksia tekemisen sisältöihin ja eri ihmisryhmiin liittyen ja strategisen työn ja isojen kokonaisuuksien tekeminen on vaikeaa. Hyvinvointityötä tulisi kyetä tekemään laajalla skaalalla, eri ihmisryhmät huomioiden ja katse kauempana tulevaisuudessa.</p><p>Kuopion kaupungilla on Hyvinvoiva Kuopio 2030 -ohjelma. Jotain tällaista tulisi olla Espoossakin. Kaiken järjen mukaan myös soten hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen kunnan keskeisin tavoite pitäisi olla, että kaikki lapsista vanhuksiin ja siltä väliltä voivat mahdollisimman hyvin ja tätä tavoitetta täytyy edistää suunnitelmallisesti.</p><p>Puheenjohtaja Marttilan huomio joidenkin pilottihankkeiden ottamisesta pysyväksi toiminnaksi on myös tärkeä. Kaikkien ohjelmaryhmien osalta olennaista on tunnistaa ne toimintamuodot, joita ehdottomasti kannattaa jatkaa eli että ryhmissä kehitetyt hyödylliset mallit myös oikeasti jäävät käyttöön eivätkä irrallisiksi hankkeiksi.</p><p><br /></p><p><br /></p>Pinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2012597203295561034.post-52858771190247036522023-08-14T09:08:00.003-07:002023-08-14T09:09:45.850-07:00Valtuustokysymys tilatehokkuudesta<p>Jätimme tämänpäiväisessä valtuuston kokouksessa valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen Tiina Elon kanssa alla olevan valtuustokysymyksen</p><p>Valtuustokysymys uusien päiväkotien ja koulujen tilatehokkuudesta ja sen vaikutuksista tilojen käyttöön</p><p>Espoossa on viime vuosina laskettu investointi- ja tilakustannuksia kasvattamalla päiväkotien ja koulujen kokoa sekä vähentämällä neliöitä per käyttäjä tilatehokkuutta kasvattamalla. Lisäksi säästöjä on haettu luopumalla niin kutsutuista epätarkoituksenmukaisista tiloista, kuten pienistä päiväkodeista.</p><p>Tilatehokkuuden parantamista on tehty vahvasti taloudellisista lähtökohdista. Uusien koulujen käyttäjiltä on tullut palautetta siitä, että tilat eivät aina ole kaikilta osin toimivia ja riittävän kokoisia käyttötarkoitukseen ja käyttäjämääriin nähden. Uusissa kouluissa on esimerkiksi opetustiloja, joiden läpi kuljetaan, eikä tilaa ole riittävästi pienryhmäopetuksen eriyttämiseen. Myös ruokailutiloista on nipistetty niin, että ruokailuaikoja joudutaan lyhentämään ja porrastamaan kohtuuttomasti. </p><p>Koulujen mitoittaminen nykytarpeeseen nähden mahdollisimman edulliseksi saattaa johtaa siihen, että tilat käyvät uusilla kasvavilla alueilla pian valmistumisensa jälkeen pieneksi. Tämä tulee pitkällä tähtäimellä kalliimmaksi kuin tulevaan kasvuun varautuminen.</p><p>Päiväkotien osalta huolta herättää pienien yksiköiden lakkauttaminen ja siirtyminen yhä suurempiin yksiköihin. Suurten päiväkotien rakentaminen voi johtaa siihen, että päiväkotimatkat pitenevät kohtuuttomasti, mikä hankaloittaa perheiden arkea. Pahimmillaan perheisiin joudutaan hankkimaan auto päiväkotimatkoja varten. Lähtökohdan tulisi olla, että päiväkoti on lähipalvelu, joka on saavutettavissa kävellen. Päiväkotien osalta palautetta on tullut myös liian pienistä pihoista.</p><p>Kasvun ja oppimisen toimiala on kiinnittänyt kriittistä huomiota tilatehokkuusvaatimusten kiristämiseen. Esimerkiksi Espoon koulujen ja päiväkotien yhteistoiminnallisen vuokrahankkeen hankesuunnitelmasta annetussa lausunnossa toimiala painottaa, ettei uusista tehokkaammista tiloista ole riittävää seuranta- eikä tutkimustietoa. Tästä huolimatta uusien hankkeiden tavoitteeksi on asetettu 7-8 neliötä per oppilas.</p><p>Tilatehokkuuden kiristäminen ilman riittäviä vaikutusarvioita voi johtaa siihen, että säästöjen nimissä tuotetaan yhä enemmän tiloja, jotka eivät mahdollista toiminnallisten pedagogisten tavoitteiden toteutumista. Esimerkiksi opetustila käytävällä heikentää opetuksen laatua. Uusissa yhteistyöhankkeissa kumppaneilla on ollut suuri määrittelyoikeus tiloihin. Ilman käyttäjien tarpeiden huomioimista se voi johtaa siihen, että kustannuksia karsittaessa lopputuloksena on tilakokonaisuus, joka ei mahdollista opetuksen tarjoamista oppilaiden tarpeita vastaavasti.</p><p>On kaupungin kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista, että rakennamme tiloja kestämään aikaa ja myös tulevaisuuden tarpeisiin. Tilojen toiminnallisuus ei saa kärsiä liiallisen tilatehokkuuden nimissä. Tämän varmistamiseksi on tärkeää, että käyttäjien näkökulma on alusta alkaen vahvasti mukana tilojen suunnittelussa. </p><p>Me allekirjoittaneet valtuutetut kysymme:</p><p><br /></p><p>1. MIllaista palautetta käyttäjiltä on saatu uusista koulu- ja päiväkotikohteista? Onko palautetta kerätty käyttäjiltä systemaattisesti? Miten palaute on otettu huomioon?</p><p><br /></p><p>2. Miten varmistetaan, että uusissa tehokkaammin suunnitelluissa tiloissa pystytään organisoimaan toimintaa tarkoituksenmukaisella tavalla? Saadaanko niukemmin mitoitetuissa tiloissa riittävästi perusopetusryhmiä? Pystytäänkö tiloja eriyttämään pienryhmäopetukseen tarpeiden mukaisesti? Onko rakennuksissa riittävästi jouston varaa?</p><p><br /></p><p>3. Miten varmistetaan, että uusissa kumppaneiden kanssa toteutettavissa yhteistyömalleissa käyttäjän tarpeet ohjaavat suunnittelua riittävästi siten, että tiloissa pystytään toteuttamaan opetusta kasvun ja oppimisen toimialan edellyttämien pedagogisten suunnitelmien mukaisesti? </p><p><br /></p><p>4. Miten viime aikoina valmistuneet kohteet vastaavat tulevien vuosien tarpeeseen kaupungin kasvualueilla? </p><p><br /></p><p>5. Miten varmistetaan, että varhaiskasvatuksen palveluverkko säilyy sellaisena, että päiväkoti säilyy lähipalveluna myös tulevaisuudessa? </p><p><br /></p><p>6. Paljonko päiväkotien pihat ovat pienentyneet per lapsi? Onko tästä kerätty palautetta? Miten pihojen pieneneminen vaikuttaa lasten liikkumiseen?</p><p><br /></p><p>14.8.2023</p><p><br /></p><p>Tiina Elo Pinja Nieminen</p><p><br /></p>Pinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2012597203295561034.post-57595666784492434092023-06-12T10:51:00.001-07:002023-06-12T10:51:24.713-07:00Valtuustopuheeni S2-opetuksen resursseja käsittelevästä valtuustoaloitteesta<p>Hyvät valtuutetut, </p><p>On erittäin tärkeää, että S2-opetusta on saatavissa riittävästi, mutta itse näen kyseisten oppilaiden osalta myös hyvin olennaisena seuraavat kolme asiaa: 1. Että valmistavaa opetusta resursoitaisiin nykyistä paremmin sekä sen pituuden että ryhmäkokojen suhteen eli kaikista heikoiten tai ei lainkaan suomea osaavien koulupolun alkua saataisiin vahvistettua. Kaksivuotinen valmistava opetus pienessä ryhmässä olisi myös OAJn mukaan oppilaiden etu. 2. Että pystyttäisiin nykyistä paremmin arvioimaan, keiden kannattaa ylipäätänsä osallistua S2 -opetukseen. Tällä hetkellä ongelmana on, että väestörekisterijärjestelmään ei voi lisätä useampaa äidinkieltä. Osalla monikielisistä oppilaistamme suomen kieli on niin vahva, että he eivät oikeasti tarvitsisi S2-opetusta ja se voi pikemminkin heikentää heidän jatko-opintomahdollisuuksiaan. Tutkitusti osa S2-oppilaista hallitsee suomen kielen paremmin kuin osa kantasuomalaisista oppilaista. 3. Että niiden oppilaiden, joista tässä keskustelussa on kyse, myös vanhempien suomen kielen taitoa ja työmarkkina-asemaa saataisiin parannettua niiden henkilöiden osalta, joilla tässä on nyt haastetta. Lapset, joiden vanhemmat eivät puhu kotimaisia kieliä tai englantia ja/tai joilla on toimeentulon kanssa haasteita, ovat kerta kaikkiaan huonommassa asemassa. Kyse on sekä käytännön oppimisedellytyksistä ja vanhempien kyvystä seurata lastensa koulunkäyntiä että myös perheen statuksesta ja koetun huono-osaisuuden vaikutuksista lasten identiteettiin ja yhteiskuntaan kiinnittymiseen.</p><p>S2-opetuksen resurssit ovat kaiken kaikkiaan kuitenkin tärkeä asia ja osa isoa kokonaisuutta, jonka lopputulemana tulisi olla se, että mahdollisimman iso osa näistä oppilaista saa hyvät edellytykset jatko-opintoihin ja voi kaiken kaikkiaan hyvin. Samaan aikaan tulee muistaa kantasuomalaisten oppilaiden lukutaitoon panostaminen ja ylipäätänsä kaikkien oppilaiden ja heidän perheidensä välinen polarisaatio monessa asiassa.</p><div>(Kyseessä puheen runko eli teksti ja puhe eivät ole aivan yksi yhteen.)</div>Pinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2012597203295561034.post-8587274773149166992023-05-24T01:12:00.001-07:002023-05-24T01:12:12.393-07:00Valtuustopuheeni Espoon vuoden 2022 arviointikertomuksesta<p>Hyvät valtuutetut,</p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">keskityn puheessani lasten ja nuorten
mielenterveyspalveluihin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">tästä arviointikertomuksesta tosiaan ilmenee, että kaikesta
kehittämistyöstä huolimatta lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden
toteuttamisessa on edelleen haasteita ja esimerkiksi nuorten lievien ja
keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoidolla ei ole selkeää vastuutahoa.
Palveluketjut tulisi onnistua selkeyttämään.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Meidän tulisi pystyä tarjoamaan lievästi oireileville
lapsille ja nuorille apua jo koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, mutta
vaikeammin oireileville nuorille tulisi saada nykyistä vahvempaa tukea ja
tehokkaampaa hoitoa ja tällöin esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tarjoama
keskusteluapu saattaa näyttäytyä nykyisellään lähinnä kannattelevana, mutta
nuoren tilanteessa ei ole todellista korjaantumista. Osa nuorista tarvitsee
pitkäkestoista ja intensiivisempää keskusteluapua tai psykoterapiaa. Kaikkien
akuutisti itsetuhoisten ihmisten tulisi myös halutessaan päästä osastohoitoon.
Nykyisellään tämä ei toteudu.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Toimivien ja oikea-aikaisten mielenterveyspalveluiden ohella
tarvitsemme mielenterveyttä edistäviä kasvuympäristöjä. Koulun ja
varhaiskasvatuksen resursoinnilla, oppilashuollon yhteisöllisen työn
mahdollistamisella, koulukiusaamisen ehkäisemisellä ja neuropsykiatrisesti
oireilevien lasten ja nuorten oikealla tuella ehkäistään myös
mielenterveysongelmia. Perheiden kokema köyhyys, syrjinnän ja rasismin
kokemukset vaikuttavat myös.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tässäkin arviointikertomuksessa ja sen liitteessä nousevat
esille tyttöjen korostuneesti kokema uupumus, ahdistus ja erityisesti
ammattikouluissa opiskelevien tyttöjen kokema yksinäisyys. Tämä ilmiö on ollut
olemassa vuosikausia eli se ei suinkaan ole esimerkiksi sosiaalisen median
aiheuttama. Yhteiskunnallista keskustelua siitä, mikä kaikki aiheuttaa tyttöjen
voimakkaan ahdistuksen tulisi käydä. Miksi peruskoulun viimeisillä luokilla
olevat ja toisella asteella opiskelevat tytöt kokevat merkittävästi poikia
enemmän vaikeaa ahdistusta ja riittämättömyyden tunnetta opinnoissaan? Jollain
tavalla tytöt kasvavat erilaiseen maailmaan kuin pojat. Se näkyy parempana
koulumenestyksenä, mutta valitettavasti myös suurempana pahoinvointina.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lopuksi totean vielä, että hyvinvointialueen valtuutettujen
toivon jatkavan ponnisteluja oppilas- ja opiskeluhuollon psykologitilanteen
korjaamiseksi. Tein tästä taannoin valtuustokysymyksen, jonka vastauksista
ilmeni, että kaikki samat keinot työehtojen joustoista alkaen, mitä lääkäreiden
osalta on käytetty, eivät olleet olleet käytössä. Jokaiselta haastavan
rekrytoinnin ammattiryhmältä itseltään tulisi kysyä, mitä tulisi korjata ja
sitten tältä pohjalta lähteä kehittämään työnkuvaa ja ehtoja rekrytoinnin
edistämiseksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>Pinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2012597203295561034.post-42634736466022021502022-10-24T10:09:00.003-07:002022-10-24T10:12:08.638-07:00Valtuustopuheeni valtuustokysymyksestä neuvolapalveluiden toiminnasta<p>Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Tämä on tärkeä valtuustokysymys ja haluan nostaa muutamia kohtia vastauksesta.</p><p>Pidän erittäin tärkeänä neuvolapalveluiden työntekijöiden veto- ja pitovoiman parantamista. Nämä ovat niitä palveluja, joissa henkilöstön pysyvyys ja pitkät asiakassuhteet ovat erityisen tärkeitä. Mikäli neuvolan terveydenhoitaja vaihtuu jatkuvasti, käynnit saattavat olla lähinnä lapsen mittausta ja punnitusta ja sinänsä tärkeää kasvun ja kehityksen seurausta, mutta tutuksi tulevan terveydenhoitajan kanssa lapsi ja perhe voidaan kohdata kokonaisuutena ja vaikeiden tai intiimien asioiden puheeksiotto on perheen näkökulmasta aivan eri tavalla mahdollista.</p><p>Neuvolapalveluiden toimivuuden merkitys on ylipäätänsä aivan valtava. Tässä vaiheessa ennaltaehkäisyn, varhaisen tukemisen ja myös perheen voimauttamisen merkitys on suuri. Vastauksessa tuli hyvin esille myös perheen kannustamisen tärkeys. Neuvolasta voi saada sen kokemuksen, että meidän perheemme on hyvä ja me pärjäämme vanhempina ja osaamme ratkaista erilaisia tilanteita, jonka tärkeys voi pidemmällä aikavälillä olla iso. Parhaimmillaan neuvolan tuella perhe voi myös kyetä katkaisemaan ylisukupolvisia ongelmia ja vanhemmat tunnistamaan, mitä omasta lapsuudesta haluaa ottaa mukaan omaan kasvatuspalettiin ja mitä taas jättää taakse.</p><p>Mikäli haluamme tulevaisuudessa säästöjä raskaammista palveluista, meidän pitäisi resursoida hyvin näitä kevyempiä sote-palveluita ja saada vähintään kaikki tavoitellut käynnit toteutettua. Nyt osa lakisääteisistäkin määräaikaistarkastuksista on jäänyt tekemättä.</p><p>Käsitellessämme täällä taannoin valtuustokysymystäni psykologien rekrytoinnin haasteista tein <a href="http://pinjanieminen.blogspot.com/2022/01/valtuustopuheeni-vastauksesta.html" target="_blank">hyväksytyn valtuustotoivomuksen</a>, jossa pyydettiin keräämään psykologeilta itseltään näkemyksiä työhön sitouttavista tekijöistä. Harmikseni en ole edelleenkään kuullut, että tätä asiaa olisi toteutettu. En nyt tee tämän kysymyksen yhteydessä tästä syystä varsinaista toivomusta, mutta näin yleisellä tasolla toivon, että nimenomaan työntekijöitä itseään kuullaan pohdittaessa rekrytointiin ja työhön sitouttamiseen liittyviä tekijöitä. Toivoisin myös, että hyväksyttyjen valtuustotoivomusten toteuttamiseen kiinnitetään huomiota, koska ne ovat se keino, jolla me voimme valtuustotasolla ohjata päätöksentekoa.</p>Pinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2012597203295561034.post-40526865015578371552022-06-13T11:43:00.000-07:002022-06-13T11:43:08.076-07:00Valtuustopuheeni kotouttamisohjelmasta<p><br /></p><p>Arvoisa puheenjohtaja,</p><p>hyvät valtuutetut</p><p>tämä kotouttamisohjelma on mielestäni oikein hyvä, vaikka tämä itse aihe on äärimmäisen vaikea, koska maahanmuuttajista on mahdoton puhua yhtenä ryhmänä. Tässä ohjelmassa on kuitenkin hyvin tunnistettu asioita, joita tulee kehittää ja joita kannattaa tavoitella ja siinä tunnistetaan se, että maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä hyvin matalasti koulutetuista ja pahasti traumatisoituneista ihmisistä korkeakoulutettuihin ammattilaisiin.</p><p>Keskeistä on kuitenkin, että kaikki täällä asuvat saavat hyvät lähtökohdat opintoihin ja työelämään. Voivat kokea olevansa espoolaisia ja voivansa hyvin täällä.</p><p>Niin sanotusti vieraskielisten lasten ja nuorten oppimistulosten parantaminen on aivan olennainen tavoite. Lasten suomen kielen taito tulisi saada mahdollisimman hyväksi mahdollisimman varhain.</p><p>Lasten varhaiskasvatukseen osallistumisen ohella olennaista on kuitenkin myös se, että vanhemmat saavuttavat sellaisen kotimaisen kielten taidon, että he kykenevät seuraamaan ja tukemaan lapsensa koulunkäyntiä. Työllistymisen ja kielikurssien ohella uskon, että myös vapaaehtoistoimintaan osallistumisella voisi olla tässä merkitystä. Jostain yhteiskunnasta ja kulttuurista saa kiinni vain tutustumalla paikallisiin ihmisiin ja löytämällä jokin paikka yhteiskunnassa.</p><p>Kyse ei ole kuitenkaan vain omasta aktiivisuudesta ja osaamisesta. Tätäkin ohjelmaa lukiessa saa tietää, miten vieraskieliset lapset ja nuoret kokevat enemmän kiusaamista ja vähintään osa heistä vaikuttaa ajattelevan, että suomalaiseksi ei voi tulla, jos ei ole valkoihoinen ihminen. Valitettavasti tiedämme, että tällaista viestiä heille myös välitetään joidenkin suomalaisten taholta.</p><p>Meidän tulisi päästä tilanteeseen, jossa jokainen lapsi ja nuori kotikielestä ja etnisestä taustasta huolimatta voi kokea itsensä espoolaiseksi ja suomalaiseksi ja uskoo, että hänestä voi tulla mitä vain, minkä eteen hän on valmis ponnistelemaan. Ei koe syrjintää ja saa edellytykset oppimiseen ja hyvinvointiin.</p><p>Haluan vielä tämän illan keskusteluun sanoa, että niille, jotka eivät ole viime aikoina käyneet sairaaloissa, hoivakodeissa, päiväkodeissa, katsoneet ketkä siivoavat meidän tilojamme ja ajavat bussejamme, niin en näe, että täällä kovasti keskustellut julkiset palvelut pyörisivät mitenkään ilman maahanmuuttajia. Olen itse todella kiitollinen ihmisille, jotka ovat omia läheisiäni eri palveluissa hoitaneet.</p>Pinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2012597203295561034.post-15662674811482827192022-06-13T09:18:00.000-07:002022-06-13T09:18:05.622-07:00Valtuustopuheeni Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelman päivityksestä<p>Arvoisa puheenjohtaja,</p><p>hyvät valtuutetut</p><p>Haluan nostaa tästä kokonaisuudesta esille erityisesti koulujen palveluverkkoon ja opetukseen kohdistuvat säästöt. Toivon, että kykenisimme tässä kaupungissa perustamaan kaiken päätöksenteon sille, mikä on kuntalaisille erityisen tärkeää ja nämä asiat ovat hyvin usein turvalliset koulumatkat, laadukas opetus ja varhaiskasvatus sekä laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. </p><p>Pyrkimys lakkauttaa oppilasmäärältään aivan riittäviä ja sijainniltaan hyviä kouluja on aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan kuntalaisissa aiheellista vastustusta. Kodin lähellä sijaitseva alakoulu on merkittävästi monen pienen koululaisen ja hänen perheensä hyvinvointiin vaikuttava asia. Kaikista palveluista erityisesti alakoulujen ja päiväkotien tulisi sijaita mahdollisimman lähellä kotia. Meillä on myös esimerkiksi nyt sellainen tilanne, että varsin uusi Vanttilan koulu on jo täynnä ja kymmenen vuotta sitten peruskorjattu Soukan koulu on täyttymässä. Jos nyt aletaan sulkea tuon säästötavoitteen laskelman mukaisesti vielä kuusi koulua, olemmeko myöhemmin tilanteessa, jossa pitääkin rakentaa uutta, koska nykyiset tilat loppuvat kesken?</p><p>Henkilötyövuosien leikkaustavoite kasvu-uraan nähden on nyt kaupunginhallituksen pohjaesityksessä todella kova ja niin kova, että se on mielestäni epärealistinen. Leijonanosa kaupungin henkilöstöstä työskentelee sote-palveluiden hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksessa henkilöstömitoituksista säädetään lailla ja mitä kouluihin tulee, niin minun on vaikea kuvitella, että Espoon kaltaisessa kaupungissa ei haluttaisi jatkossakin pitää kiinni opetuksen laadusta. Nämä ovat palveluja, joihin kohdistuvia säästöjä pitäisi pyrkiä viimeiseen asti välttämään.</p><p>Edelleen toivoisin, että kykenisimme nykyistä paremmin hakemaan säästöjä ennaltaehkäisemällä ongelmia ja hakemalla mahdollisimman kustannustehokkaita ratkaisuja ja näin esimerkiksi lastensuojelussa onneksi pyritäänkin tekemään. Meidän pitäisi myös löytää enemmän keinoja hakea investointien toteuttamisesta säästöjä. On käynyt mielessä, olisiko esimerkiksi enemmän tyyppipäiväkoteja ja kouluja rakentamalla kyetty tekemään näitä rakennuksia halvemmalla. </p><p>Yhtä lailla investointiohjelman tiukkuuden tulisi estää Puolarintien jatkeen ja Espoonväylän kaltaiset hankkeet, joissa tuhoutuu arvokasta luontoa ja jotka maksavat kymmeniä miljoonia, mutta jotka eivät ole mitenkään välttämättömiä. Pelkkä Puolarintien jatke maksaisi 30 miljoonaa euroa ja kyse on 650 metrin katuyhteydestä. Meidän pitää nyt tunnistaa se, mikä on välttämätöntä ja kriittistä ja mitä taas voidaan jättää tekemättä.</p><p>Kannatan Hopsun esitystä. (Vaihtoehtoinen säästöesityksemme).</p><div><br /></div>Pinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2012597203295561034.post-4710611888731938912022-04-25T12:22:00.001-07:002022-04-25T12:23:44.109-07:00Valtuustopuheeni valtuustoaloitteestani koskien peruskallion tarpeetonta räjäyttämistä<p>Teimme Helka Hosian kanssa viime valtuustokaudella valtuustoaloitteen peruskallion tarpeettoman räjäyttämisen välttämisestä. Aloite tuli tänään viimein valtuuston käsiteltäväksi ja alla valtuustopuheeni. Toivottavasti Kivenlahden Tyrskyvuoren, Soukan Kasavuoren jne kaltaiset paikat säilyvät kauas tulevaisuuteen asukkaiden virkistysalueina ja mielellään myös kaupunkikuvallisesti merkittäviksi määriteltävinä alueina.</p><p>"Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,</p><p>kiitos vastaukset valtuustokysymykseemme laatineille virkamiehille ja tekniselle lautakunnalle hyvistä huomioista jatkovalmistelua varten.</p><p>Tämä valtuustoaloite on saanut kimmokkeen erityisesti Saunalahden Kummelivuoresta. Siellä on ollut iso kallioalue, jota voi luonnehtia kaupunkikuvallisesti merkittäväksi, mutta jonka paikalla on nykyään sinänsä hyvin suunniteltu kerrostaloalue. Entisen kaltaista virkistysaluetta ei enää kuitenkaan ole. Onneksi Tyrskyvuoren kalliot Kivenlahdessa ja Kasavuoren kalliot Soukassa on säästetty rakentamiselta. Nämä molemmat alueet ovat paitsi nykyisille asukkaille tärkeitä virkistysalueita, niin myös kaupunkikuvallisesti merkittäviä alueita.</p><p>Toivon, että kaupungistumisen kiihtymisen myötä hahmotetaan myös se, että paitsi merkittäviä rakennuksia, niin myös merkittäviä luontokohteita on osattava tunnistaa niin, että niitä osataan säilyttää seuraaville sukupolville. Nämä ovat paikkoja, jossa kuntalaiset saattavat viettää aikaa vuosikymmenestä toiseen ja joilla on alueella asuville esteettistä arvoa, virkistysarvoja, alueen identiteettiin ja historiaan liittyviä arvoja ja niin edelleen. Isot peruskallioalueet ovat jotain, jotka säilyvät vuosisadasta toiseen, jos me ihmiset emme niitä päätä tuhota.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidrJYxCSXXdKGzd19IW_cBiaKVZ6PBs-hrkMjc9mBumiLxhB0GiEKDCcpX_as2LXBuER9jO2WXUpR7ItbsYJnWfMcOrzBWAXvaooS-KiVfkyVh-3N4_ELfcZ1A5VNYkQA7Vg-Iax5hFVh1FKtnTvRHgHRDVjwbTCIQjeVjkCqZy2qC8_icu8UsZvsVqA/s3264/Tyrskyvuori.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidrJYxCSXXdKGzd19IW_cBiaKVZ6PBs-hrkMjc9mBumiLxhB0GiEKDCcpX_as2LXBuER9jO2WXUpR7ItbsYJnWfMcOrzBWAXvaooS-KiVfkyVh-3N4_ELfcZ1A5VNYkQA7Vg-Iax5hFVh1FKtnTvRHgHRDVjwbTCIQjeVjkCqZy2qC8_icu8UsZvsVqA/s320/Tyrskyvuori.jpg" width="320" /></a></div><br /><p></p><p>Kun Espoo-tarinan päivityksen yhteydessä on joskus kysytty, että mitä kuntalaiset erityisesti täällä arvostavat, niin vastaus on ollut luontoa. Tämän tulisi pysyä mukana kaikessa päätöksenteossa.</p><p>Lopuksi olen tehnyt seuraavan toivomuksen, jonka toivon vaikuttavan maankäytön suunnitteluun kaupunkikuvallisesti merkittävien alueiden määrittelyn osalta.</p><p>Valtuusto toivoo, että kuntalaisia pyrittäisiin osallistamaan kallioalueiden kaltaisten kaupunkikuvallisesti merkittävien luontoalueiden valitsemisessa ja määrittelyssä."</p>Pinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2012597203295561034.post-90321979657425840982022-03-21T12:17:00.004-07:002022-03-21T12:17:57.852-07:00Valtuustopuheeni hyvinvointisuunnitelmasta eli erityisluokkien merkityksestä<p>Arvoisa puheenjohtajat, hyvät valtuutetut, </p><p>hyvinvointikertomus sisältää paljon tärkeää tietoa myös meidän luottamushenkilöiden työn tueksi ja nämä ikäkausittaiset hyvinvointisuunnitelmat ovat monessa suhteessa aivan erinomaisia. </p><p>Monet muut ovat puuneet kokonaisuudesta jo hyvin eli nostan vain yhden yksittäisen asia ja se on lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa kohdassa 3.1 oleva mittari eli ”Erityisluokkiin varhaiskasvatuksesta ohjautuvien lasten määrä”. </p><p>Tässä siis mittarin mukaan tilanne on sitä parempi, mitä vähemmän lapsia erityisluokkiin ohjautuu. Ymmärtäisin tämän mittarin, jos tilanne olisi se, että meillä aivan selvästi ohjautuisi erityisluokille lapsia, joiden paikka olisi ennemminkin yleisopetuksessa. Mutta meillä on jo alettu purkaa erityisluokkia ja sijoittaa lapsia aiempaa useammin yleisopetukseen ja opettajilta ja muilta ammattilaisilta tuleva viesti on pikemminkin se, että kaikille tarvitseville ei nykyisellään saada paikkaa erityisluokassa. </p><p>Inkluusion toteuttaminen on totta kai tärkeää ja sen tulee aina olla tavoite. Meidän ei tule millään lailla segregoida oppilaita ilman selkeitä perusteluja siihen. Mutta yhtä lailla oppilailla tulee olla oikeus riittävään tukeen. </p><p>Varhaiskasvatuksessa kannatan voimakkaasti inkluusiota, mutta siellä on vielä suhteellisen helppo muodostaa ryhmiä, joissa on sekä tavallisesti kehittyneitä lapsia että erityistä tukea tarvitsevia. On erittäin hyvä, että tässä vaiheessa lasten on mahdollista oppia jäljittelemällä ja saada vertaisryhmässä esimerkkiä erilaisten asioiden tekemisestä. Myös varhaiskasvatuksessa on kuitenkin erittäin tärkeää, että ryhmät ovat hyvin resursoituja. On riittävästi opettajia, hoitajia ja avustajia. </p><p>Kouluiässä seuraukset voivat kuitenkin olla hyvinkin katastrofaaliset, jos lapsi ei kykenekään seuraamaan yleisopetusta eikä saa riittävästi tukea omaan oppimiseensa. Lapsi, joka ei opi koulussa, saattaa syrjäytyä ensin jatko-opinnoista ja sitten myöhemmin laajemminkin. </p><p>Osalla oppilaista on myös sellainen vamma tai sairaus, minkä takia paikka erityisluokalla on itsestäänselvyys. Tässäkin mielessä mittari on outo. </p><p>Kaiken kaikkiaan on lapsia, joille nimenomaan iso opetusryhmä tuottaa haasteita tai joille ei kyetä tuomaan riittävää tukea isoon opetusryhmään, vaan pienryhmä eli erityisluokka on se oppimisen mahdollistava tekijä. Meidän tulisi kyetä pitämään kaikki lapset opetuksessa ja oppimisessa mukana ja yksinkertaisesti osan kohdalla se tapahtuu parhaiten erityisluokalla ja kaikki muut vaihtoehdot ovat vain toiseksi parhaita tai pahimmillaan hyvinkin huonoja. </p><p>Olen tyytyväinen siitä, ett Kajava on muuttanut esitystään ja tämä uusi esitys nro 6.11 on huomattavasti parempi (kyseessä inkluusion toimivuutta selvittävä mittari). Minusta on tärkeää, että inkluusion toimivuutta selvitetään opettajien ja lasten ja heidän perheidensä näkökulmasta, mutta missään nimessä asiasta ei kuulu kysyä niiden luokkien oppilailta, joiden luokkaan on integroitu erityisoppilas. Lasten ei kuulu ottaa kantaa siihen, saako heidän joukossaan olla vammainen tai sairas oppilas. Inkluusiopäätökset tulee tehdä perheiden ja opettajien ja terveydenhuollon ammattilaisten näkemysten ja päätösten pohjalta, ei lasten itsensä. </p><p>-- Tässä vaiheessa puheenvuoron maksimiaika kolme minuuttia päättyi. Jos aikaa olisi vielä ollut, niin olisin jatkanut hetken siitä, millä tavalla erityisoppilaista valitettavan usein sekä politiikassa että muuten puhutaan. Ensinnä ajatellaan lähtökohtaisesti, että nämä kaikki oppilaat käyttäytyvät häiritsevästi. Suinkaan kaikkiin sairauksiin, vammoihin tai muihin tilanteisiin ei liity minkäänlaista häiritsevää käytöstä. Lapsella voi olla cp-vamma, vaikeuksia kommunikoida tai liikkua, hänellä voi olla autismin kirjon häiriö, mikä näkyy voimakkaana vetäytymisenä. </p><p>Hänellä voi olla myöskin vamma, joka aiheuttaa oireilua kovassa metelissä ja hälyssä. Tällöinkään vika ei ole lapsessa vaan ympäristössä, joka ei tuota hänelle tarpeeksi rauhallista oppimisympäristöä. Lähtökohtana pitäisi olla lapsen parhaan turvaaminen, ei lapsesta ongelmana puhuminen. Aikuiset vammaiset kohtaavat paljon syrjintää. Se ei ole ihme, jos syrjivä puhe aloitetaan jo lasten kohdalla.</p>Pinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2012597203295561034.post-40744432702156902382022-01-24T11:20:00.004-08:002022-01-24T11:20:59.936-08:00Valtuustopuheeni vastauksesta valtuustokysymykseeni psykologien rekrytoinnista ja sitouttamisesta<p>Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,</p><p>haluan aluksi kiittää tämän kysymyksen valmistelijoita perusteellisista <a href="https://espoo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2022544-12" target="_blank">vastauksista</a>.</p><p>Niiden pohjalta jäin erityisesti miettimään kahta asiaa eli psykologien työkuorman määrää ja työoloja ja sitten myös sitä, että olisiko työolosuhteiden kehittämisen ohella myös edelleen työn joustoissa ja työetuuksissa kehittämisen varaa.</p><p>On selvää, että esimerkiksi koulupsykologien rekrytointiin on vaikuttanut työn määrä. Jos se koetaan kohtuuttomaksi, niin uusia työntekijöitä ei saada rekrytoitua ja nykyisiä ei saada pidettyä, jolloin syntyy itseään ruokkiva kiire jäljelle jäävien työntekijöiden työn muuttuessa entistä raskaammaksi.</p><p>Edelleen on haettava niitä keinoja, joilla työmäärää saadaan kohtuullistettua ja työnkuvat ja sisällöt optimaalisiksi. Mietin sitä, että onko meidän mahdollista myös resursoida paremmin niitä palveluita, joihin rekrytointi on ollut helpompaa ja myös sitä kautta etsiä keinoja paineen vähentämiseksi toisaalla. Esimerkiksi saataisiinko Nupolin resursseja ja palvelua lisäämällä vähennettyä koulupsykologien työtaakkaa?</p><p>Toisena asiana työn etuudet ja joustot. Minulle piirtyi tästä vastauksesta sellainen kuva, että ainakin kauttaaltaan psykologipalveluissa työn joustoihin ei ole helposti mahdollisuutta. Kuitenkin mahdollisuus tehdä 80% tai muuta osa-aikaista työaikaa saattaa olla erittäin tärkeä tekijä työtyytyväisyyden ja työntekijöiden jaksamisen kannalta. Siihen pitäisi pyrkiä nyt todella aktiivisesti, että nykyiset psykologit saadaan sitoutettua ja Espoo työpaikkana niin houkuttelevaksi, että tänne ja jatkossa hyvinvointialueelle halutaan tulla töihin.</p><p>Uskon myös, että esimerkiksi psykoterapeuttikoulutusten kustantaminen voisi olla erinomainen rekrytointivaltti. Ymmärrän, että työnantaja saattaa nyt ajatella, että nämä ovat aivan liian kalliita ja sitten psykoterapeutiksi valmistumisen jälkeen työntekijä lähteekin pois. Toisaalta jos koulutus pitää kustantaa itse, se vain lisää riskiä lähteä valmistumisen jälkeen pois, koska koulutuksen kustannukset ovat olleet niin suuret. Koulutus myös vahvasti tukisi työtä ja yhdistettynä mahdollisuuteen tehdä osa-aikaista työaikaa se voisi kiinnostaa monia.</p><p>Lääkäreiden kohdalla suhtaudumme luontevasti siihen, että monet heistä haluavat samaan aikaan työskennellä myös yksityisellä puolella. Miksi psykologien kohdalla oletus on 100% työaika kaupungilla?</p><p>Myös työnohjauksen määrällä ja laadulla, lomakäytänteillä, muilla koulutusmahdollisuuksilla, esimeriksi täydennyskoulutussuunnitelman tekemisellä, henkilökohtaisilla lisillä, lomiin liittyvillä käytänteillä ja niin edelleen on mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten houkutteleva työpaikka kaupunki on.</p><p>Mietin myös joitakin johtamiseen liittyviä kysymyksiä. Olin itse aikoinaan silloin vuosia sitten sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, kun oma lastenpsykiatrinen yksikkö perustettiin. Kaupungin sote-palveluiden rakenne oli silloin erilainen ja minulla herää kysymys, että onko sosiaalipalveluiden erityispalveluiden alla sijaitseva malli varmasti toimiva. Yksiköllä on ollut haasteita lääkärien rekrytoinnissa, mikä vaikuttaa koko yksikön työhön ja tulee mieleen, että tukisivatko terveydenhuollon rakenteet ja lääketieteelliseen ts. diagnostiseen osaamiseen pohjaava organisaatiorakenne yksikön työtä ja lääkäreiden rekrytointia paremmin. Tämä saattaa olla kyllä kysymys, joka nousee laajemminkin uudella hyvinvointialueella. Miten sovittaa yhteen sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden toimintakulttuurit ja miten varmistaa työntekijöille myös heidän työnsä sisältöön ja osaamiseen riittävä johtaminen?</p><p>Kaiken kaikkiaan psykologien rekrytointihaasteita on sitkeästi ratkottava ja edistettävä nykyisten työntekijöiden sitoutumista. Mielenterveyden haasteisiin, oppimisvaikeuksiin ja esimerkiksi neuropsykiatrisiin haasteisiin on todella tärkeää saada apua ajoissa ja koronapandemia on lisännyt entisestään näiden palveluiden tarvetta.</p><p>Samalla meidän on tehtävä sellaisia yhteiskunnallisia ja poliittisia päätöksiä, jotka ennalta ehkäisevät mielenterveyden haasteita. Lasten on saatava kouluissa ja varhaiskasvatuksessa riittävästi tukea, kiusaamiseen on puututtava aktiivisesti ja köyhyyttä ja syrjäytymistä torjuttava.</p><p>Lopuksi olen tehnyt toivomusesityksen, mikä löytyy kokousjärjestelmästä ja kuuluu näin</p><p>Valtuusto toivoo, että Espoo keräisi aktiivisesti psykologien näkemyksiä työhön sitouttamista ja uusien psykologien rekrytointia edistävistä keinoista ja hyödyntäisi näitä mahdollisuuksien mukaan nyt ja viestisi niistä hyvinvointialueelle palveluiden siirtymisvaiheessa.</p><p>(Valtuusto hyväksyi toivomukseni yksimielisesti.)</p>Pinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2012597203295561034.post-65245927401159197172021-11-23T09:07:00.006-08:002021-11-23T09:09:27.196-08:00Valtuustopuheeni Espoonlahden terveysasemapalveluista sekä kaupungin tekemästä järjestöyhteistyöstä<p> (Molemmat puheet olivat osittain spontaaneja eli tekstit eivät ole aivan yksi yhteen puheiden kanssa.)<br /><br /></p><p>Arvoisa puheenjohtaja,</p><p>hyvät valtuutetut, kiitos näistä valtuustokysymyksistä</p><p>Espoonlahden terveysaseman vesivahinko ja aseman muuttaminen korjauksen ja laajennuksen ajaksi Matinkylään on ikävä asia, mutta vieläkin isompi ongelma ovat haasteet lääkäriaikojen saatavuudessa ja useamman eri ammattiryhmän rekrytoinnissa Espoossa ylipäätänsä. Tilatkaan eivät auta, jos ei ole tekijöitä.</p><p>Toivon, että espoolaisten terveydenhuollon saatavuus ja koronan aiheuttaman hoitovelan purkaminen nousee keskusteluun tällä viikolla alkavissa budjettineuvotteluissa ja tilanteeseen kyetään löytämään ratkaisuja, jotka edesauttavat sitä, että kuntalaiset saavat ajoissa terveysongelmiinsa apua. Tärkeää on myös se, että hyvinvointialueiden käynnistyttyä sekä halutaan turvata lähipalvelut että kyetään tekemään sellaisia päätöksiä ja kehittämistyötä, joka auttaa turvaamaan espoolaisten palveluita. Uudet aluevaltuutetut tulevat olemaan tässä paljon vartijoina. </p><p>Vaikka itse vesivahinko on todella harmillinen asia, niin olen tyytyväinen siitä, että olemme saamassa Espoonlahteen muutaman vuoden päästä kunnollisen sote-keskuksen eli lähipalvelu saadaan takaisin ja vielä varsin laajassa muodossa. Voi hyvin olla, että joillain muilla alueilla joudutaan käymään vielä enemmänkin keskustelua lähipalveluiden puolustamista. Viherlaaksossahan ei ole esimerkiksi myöskään nyt terveysasemaa. </p><p>Mitä tulee juuri tämänhetkiseen tilanteeseen, niin verrattain iso osa aseman asiakkaista vaikuttaa vaihtaneen jo jonkin muun terveysaseman asiakkaaksi. Yhden bussiyhteyden päässä on Matinkylässä kaksi asemaa, jolle asiakkuuden voi vaihtaa ja toisessa näistä on myös laboratoriopalvelut. Lisäksi Kivenlahdessa on terveysasema. Tietenkään nämä eivät oman alueen asemaa korvaa. Toivottavasti tilanteen aiheuttama haitta jää mahdollisimman pieneksi ja uuden aseman monipuolisuus tulee sitten hyödyttämään asukkaita. </p><p>-------<br /><br />Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, </p><p>näen itse työni puolesta laajalti suomalaista sote-järjestökenttää ja useiden kymmenien kuntien kohdalla kunta-järjestö -yhteistyön sujuvuuden, keskityn siksi puheessani sote-järjestöihin.</p><p>Espoossa on tehty harvinaisen laadukasta ja monipuolista järjestöyhteistyötä. Pidän hyvin tärkeänä, että tämän työn merkitys kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä tunnustetaan myös sote-uudistuksen jälkeen.</p><p>Esimerkiksi Espoon Tyttöjen talon tilanne aiheuttaa huolta siitä, ymmärretäänkö järjestöjen merkitys ennaltaehkäisevässä työssä nykyään täysin.</p><p>Meillä on pitkän ajan saatossa kehittynyt Suomeen sellainen järjestelmä, että ennaltaehkäisevää työtä tehdään erityisesti järjestöissä ja niihin on keskittynyt sellaista osaamista, mitä kunnista puuttuu. Tässä on ikään kuin luotu tietynlainen työnjako mikä on mahdollistanut sen, että kunnan ei tarvitse keksiä tai kehittää kaikkea itse. </p><p>Jos ostopalvelusopimuksia järjestöjen kanssa puretaan, tämä saattaa lopettaa sellaisia tärkeitä työmuotoja, jotka ovat säästäneet kunnan kustannuksia. Järjestöt tekevät esimerkiksi paljon vahvaa ammattitaitoa vaativaa, mutta ryhmämuotoista ja siten hyvin kustannustehokasta työtä. Tyttöjen taloissa on esimerkiksi ollut juuri tällaista toimintaa, joka on ryhmämuotoisuutensa takia hyvin kustannustehokasta.</p><p>Näiden palveluiden lopettaminen voi näkyä toisaalla suurempana palveluntarpeena eli kustannussäästöä ei synnykään. Toivon edelleen, että Tyttöjen taloon kohdistuva kustannussäästö onnistutaan budjettineuvotteluissa torjumaan.</p><p>Järjestöt tuottavat myös sellaista vertaisryhmätoimintaa ja osallistumisen mahdollisuuksia, jotka lisäävät ihmisen oman osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia sen ohella, että ihmiset saavat tietoa ja tukea omaan tilanteeseensa, eri tilanteista toipumiseen tai sairauksien kanssa selviytymiseen. Kaikki tämä myös ennaltaehkäisee raskaampien palveluiden tarvetta ja tuottaa kuntalaisille itselleen hyvinvointia.</p>Pinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2012597203295561034.post-13256484330433534612021-10-25T12:25:00.002-07:002021-10-25T12:25:45.191-07:00Espoo-tarinaa eli kaupungin strategiaa käsittelevän valtuustopuheeni runko<p><span style="-webkit-tap-highlight-color: rgba(0, 0, 0, 0); font-family: -apple-system, HelveticaNeue; font-size: 16px;">Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut</span></p><span style="-webkit-tap-highlight-color: rgba(0, 0, 0, 0); font-family: -apple-system, HelveticaNeue; font-size: 16px;">Erityisen tyytyväinen olen Espoo-tarinassa koulutukseen liittyviin nostoihin ja pyrkimykseen kuroa pois syntynyttä oppimis- ja hyvinvointivelkaa. Meidän tulee turvata opetuksen laatu ja on onnetonta, että vuodesta toiseen olemme joutuneet keskustelemaan opetukseen liittyvistä säästöistä. Opetuksen budjettia katsoessa tulee muistaa tilakulujen valtava osuus. Budjettikehitys näyttää kasvavalta, mutta nämä rahat eivät mene opetukseen, vaan tässä summa per oppilas on ollut laskeva.</span><br style="-webkit-tap-highlight-color: rgba(0, 0, 0, 0); font-family: -apple-system, HelveticaNeue; font-size: 16px;" /><span style="-webkit-tap-highlight-color: rgba(0, 0, 0, 0); font-family: -apple-system, HelveticaNeue; font-size: 16px;">Myös lukiopaikkojen määrään liittyvän keskustelun toivon pysyvän strategian ansiosta pinnalla. Nostimme viime vuonna opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa sitä prosenttiosuutta ikäluokasta, jolle tarjotaan lukiopaikka [64% -> 66%] ja sitä olisi hyvä edelleen nostaa, jotta keskiarvorajoja saataisiin alemmaksi. Kaiken kaikkiaan on erittäin hyvä, että opetus ja sivistys on nostettu yhdeksi Espoo-tarinan kärkitavoitteista.</span><br style="-webkit-tap-highlight-color: rgba(0, 0, 0, 0); font-family: -apple-system, HelveticaNeue; font-size: 16px;" /><br style="-webkit-tap-highlight-color: rgba(0, 0, 0, 0); font-family: -apple-system, HelveticaNeue; font-size: 16px;" /><span style="-webkit-tap-highlight-color: rgba(0, 0, 0, 0); font-family: -apple-system, HelveticaNeue; font-size: 16px;">Vielä koulutuksesta. Varhaiskasvatukseen kohdistuu nykyisellään Taloudellisesti kestävä -Espoo -ohjelmassa säästöjä ja en kerta kaikkiaan näe, että varhaiskasvatuksesta voi säästää lainkaan. Osittain en kyllä edes näe, miten säästöt voidaan viimekädessä toteuttaa. Sijaiset on voitava tarvittaessa hankkia ja jos vakinaisen henkilökunnan palkkaamisesta ei ole säästynyt rahoja, niin henkilöstövuokrausta on voitava käyttää. [Täältä siis leikattu määrärahoja.] Ylipäätänsä toivoisin, että varhaiskasvatuksen strateginen merkitys lasten hyvinvoinnin rakentamisessa ymmärrettäisiin vielä paremmin. Lasten kehitystä ja hyvinvointia ja kouluvalmiuksia edistäisi nykyistä parempi resursointi ja paremmat mahdollisuudet saada pysyviä työntekijöitä kaikissa ammattiryhmissä.</span><br style="-webkit-tap-highlight-color: rgba(0, 0, 0, 0); font-family: -apple-system, HelveticaNeue; font-size: 16px;" /><br style="-webkit-tap-highlight-color: rgba(0, 0, 0, 0); font-family: -apple-system, HelveticaNeue; font-size: 16px;" /><span style="-webkit-tap-highlight-color: rgba(0, 0, 0, 0); font-family: -apple-system, HelveticaNeue; font-size: 16px;">Toinen myös minua mietityttävä asia on mielenterveyspalveluiden tilanne, mihin liittyen olen tehnyt valtuustokysymyksen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten kuntoutuspalveluiden ja Espoon oman lastenpsykiatrisen yksikön psykologien rekrytointi- ja sitouttamiskäytännöistä. Mielenterveyspalveluihin panostus on yksi niistä asioista, joista erityisesti strategiassa iloitsen. Tässäkin ennaltaehkäisy on kuitenkin erittäin tärkeää ja hyvää mielenterveyttä rakennetaan myös monessa muussa paikassa kuin terveyspalveluissa, myös erilaisissa puhetavoissa ja arkisissa käytännöissä, niin köyhyyttä tai syrjintää torjuessa kuin opetusta resursoidessa.</span><br style="-webkit-tap-highlight-color: rgba(0, 0, 0, 0); font-family: -apple-system, HelveticaNeue; font-size: 16px;" /><br style="-webkit-tap-highlight-color: rgba(0, 0, 0, 0); font-family: -apple-system, HelveticaNeue; font-size: 16px;" /><span style="-webkit-tap-highlight-color: rgba(0, 0, 0, 0); font-family: -apple-system, HelveticaNeue; font-size: 16px;">Haluan vielä lopuksi nostaa lähiöiden kehittämisen ja elinvoimaisuuden. Meillä on useampi pieni kirjasto lakkautusuhan alla ja kaupungin kehittämisessä puhutaan paljon lähinnä metron kehityskäytävästä ja kaupunkikeskuksista. Lähiöiden palveluiden ja viihtyisyyden turvaaminen on kuitenkin eriarvoisuuden torjumisen ja kuntalaisten arjen kannalta todella tärkeää. Toivoisinkin tältä kaudelta hyvin aktiivista lähiöpolitiikkaa mikä sisältää myös sen, että kaikenlaiseen segregaatiokehitykseen pyritään aktiivisesti vaikuttamaan. Siihen pitää pyrkiä, että kaikki espoolaiset koulut koetaan hyviksi ja lähiöt viihtyisiksi ja turvallisiksi iästä ja elämäntilanteesta riippumatta. </span><br style="-webkit-tap-highlight-color: rgba(0, 0, 0, 0); font-family: -apple-system, HelveticaNeue; font-size: 16px;" /><br style="-webkit-tap-highlight-color: rgba(0, 0, 0, 0); font-family: -apple-system, HelveticaNeue; font-size: 16px;" /><span style="-webkit-tap-highlight-color: rgba(0, 0, 0, 0); font-family: -apple-system, HelveticaNeue; font-size: 16px;">Tehdään tämä strategia yhdessä todeksi, kiitos.</span><br style="-webkit-tap-highlight-color: rgba(0, 0, 0, 0); font-family: -apple-system, HelveticaNeue; font-size: 16px;" /><br style="-webkit-tap-highlight-color: rgba(0, 0, 0, 0); font-family: -apple-system, HelveticaNeue; font-size: 16px;" /><br style="-webkit-tap-highlight-color: rgba(0, 0, 0, 0); font-family: -apple-system, HelveticaNeue; font-size: 16px;" /><br style="-webkit-tap-highlight-color: rgba(0, 0, 0, 0); font-family: -apple-system, HelveticaNeue; font-size: 16px;" /><br style="-webkit-tap-highlight-color: rgba(0, 0, 0, 0); font-family: -apple-system, HelveticaNeue; font-size: 16px;" /><br style="-webkit-tap-highlight-color: rgba(0, 0, 0, 0); font-family: -apple-system, HelveticaNeue; font-size: 16px;" />Pinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2012597203295561034.post-92127105854389113822021-08-30T11:27:00.005-07:002021-08-30T11:28:31.342-07:00Valtuustopuheeni murrosikäisten vanhempien tukemisesta<p><span style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 18.36px;">Ensimmäinen alkaneen valtuustokauden Espoon kaupunginvaltuuston kokous oli tänään. Puhuin murrosikäisten vanhempien tukemisesta käsittelevän valtuustoaloitteen kohdalla. Aiheesta tuli pitkä keskustelu ja alla puheenvuoroni pääpiirteissään. </span></p><p class="p1" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 18.4px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 21.9px;"><span style="font-size: 18.36px;">Myöhemmissä puheenvuoroissani korostin muun muassa sitä, että me emme voi valtuustossa keskittyä puhumaan asioista vain talous edellä. Totta kai talous antaa kaikelle reunaehdot ja kaikki julkinen raha tulee pyrkiä käyttämään mahdollisimman kustannustehokkaasti, mutta meidän tulee aina puhua myös laadusta ja vaikuttavuuden maksimoinnista. Mahdollisimman paljon tai tietyllä tavalla toteutettuja asiakaskäyntejä ei automaattisesti tarkoita sitä, että palvelu on tuotettu mahdollisimman hyvin. Palvelu tulee toteuttaa niin, että siitä on suurin hyöty suhteessa käytettyyn rahaan. Monipuolisempi palveluvalikoima / enemmän käyntejä per asiakas voi tuottaa sekä inhimillisesti että taloudellisesti parempia tuloksia. Keskustelu valtuustossa jumittui siis loppua kohti merkillisesti kustannustehokkuuteen ja erinäisiin karsimispyrkimyksiin, vaikka alkuperäisessä aloitteessa oli erinomainen kehittämisen henki.</span><span class="s1" style="font-size: 18.36px;"></span></p><p class="p1" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 18.4px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 21.9px;"><span class="s1" style="font-size: 18.36px;"></span><br /></p><p class="p2" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 18.4px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span class="s1" style="font-size: 18.36px;">Myös lautakunta-, jaosto- ja kehitysohjelmapaikat päätettiin tässä kokouksessa. Noora Koponen ja minä jaamme puoliksi Hyvinvoiva Espoo -kehitysohjelman varapuheenjohtajuuden. Noora toimii tässä tehtävässä valtuustokauden ensimmäiset kaksi vuotta ja minä jälkimmäiset kaksi. Olen hyvin iloinen tästä tehtävästä, jossa pystyn varmasti hyödyntämään aiempaa kokemustani opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa sekä sosiaali- ja terveyslautakunnassa.</span></p><p class="p1" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 18.4px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 21.9px;"><span class="s1" style="font-size: 18.36px;"></span><br /></p><p class="p2" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 18.4px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span class="s1" style="font-size: 18.36px;">”Hyvä puheenjohtaja ja valtuusto,</span></p><p class="p2" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 18.4px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span class="s1" style="font-size: 18.36px;">tämän aloitteen valmistelijoille kiitos perusteellisesta vastauksesta.</span></p><p class="p1" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 18.4px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 21.9px;"><span class="s1" style="font-size: 18.36px;"></span><br /></p><p class="p2" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 18.4px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span class="s1" style="font-size: 18.36px;">Kommentoin tässä muutamaa kohtaa. </span></p><p class="p2" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 18.4px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span class="s1" style="font-size: 18.36px;">Vastauksessa kerrotaan, että yleistä vanhempainryhmätoimintaa murrosikää lähestyvien lasten vanhemmille on ollut viime vuosina vaikea järjestää, koska ryhmiin ei ole löytynyt riittävästi osallistujia. Sen sijaan on mietitty kohdistetumpaa toimintaa esimerkiksi koulua käymättömien lasten vanhemmille. Tämä on mielestäni ehdottomasti järkevämpää. Vertaistukiryhmä vaatii toimiakseen riittävän vertaisuuden kokemuksen ja murrosikäisten lasten vanhemmuus ei välttämättä vielä tällainen ole. Sen sijaan lapsen koulunkäynnin haasteet, neuropsykiatriset tai mielenterveyden ongelmat ovat jo tilanne, jossa vanhempi hyötyy mahdollisuudesta jakaa tunteita ja kokemuksia muiden samassa tilanteessa olevien vanhempien kanssa.</span></p><p class="p1" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 18.4px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 21.9px;"><span class="s1" style="font-size: 18.36px;"></span><br /></p><p class="p2" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 18.4px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span class="s1" style="font-size: 18.36px;">Ajattelen ylipäätänsä niin, että meillä tulee olla sekä universaalimmin psykoedukaatioon pohjaavaa toimintaa että kohdistettuja palveluja. Kaikille vanhemmille on hyvä viestiä esimerkiksi siitä, että perheen lämmin ja avoin vuorovaikutus ehkäisee monia ongelmia ja autoritäärinen kasvatus taas tuottaa niitä. Tämän tulee ajoittua jo pikkulapsivaiheeseen. Suomalainen kasvatustraditio on ollut voimakkaasti lapsen itsenäisyyttä ja riippumattomuutta korostava. Vanhemmille on vasta viime vuosikymmeninä alettu antaa enemmän eväitä lapsen tunnesäätelyn ja tunteiden käsittelyn tukemiseen vaikeiden asioiden ja tunteiden torjumisen sijaan.</span></p><p class="p1" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 18.4px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 21.9px;"><span class="s1" style="font-size: 18.36px;"></span><br /></p><p class="p2" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 18.4px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span class="s1" style="font-size: 18.36px;">Aloitevastauksessa kerrotun kaltaisesti on ollut erittäin hyvä, että perheneuvolan ikäraja on nostettu 13-ikävuodesta 18-ikävuoteen. Aiempi käytäntö eli palvelun rajaaminen 13-vuotiaille on jo aiemmin tuntunut järjettömältä. Teini-ikäisten palveluissa on ylipäätänsä haasteita, esimerkiksi siirtyminen lastenpsykiatrialta nuorisopsykiatrian piiriin voi aiheuttaa vaikeuksia palveluiden saatavuudessa. Samaan aikaan juuri murrosikä on kriittistä aikaa erilaisten mielenterveyden häiriöiden puhkeamisessa. Esimerkiksi syömishäiriö tai nuoren koulua käymättömyys voi haastaa koko perheen vuorovaikutusta ja jaksamista. Tämän takia on erittäin tärkeää, että perheneuvola on tuossa iässä saatavilla. Jaan myös Saramäen huolen resursseista.</span></p><p class="p1" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 18.4px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 21.9px;"><span class="s1" style="font-size: 18.36px;"></span><br /></p><p class="p2" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 18.4px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span class="s1" style="font-size: 18.36px;">Lopuksi haluan vielä sanoa, että nuorten ja perheiden jaksamista tuetaan myös toiminnoilla ja palveluilla, jotka eivät ole varsinaisesti vanhemmille suunnattu. Opetuksen ja koulu- ja opiskeluhuollon hyvä resursointi on myös hyvin tärkeää. Myös neuropsykiatrisista haasteista kärsivien lasten ja perheiden tukipalveluita sekä oppimisympäristöjä tulisi kehittää. Kaiken kaikkiaan perheiden hyvinvointia tuetaan sekä universaaleilla, laajasti väestöön suunnatuilla keinoilla että kohdistetuilla erityispalveluilla.</span></p><p class="p1" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 18.4px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 21.9px;"><span class="s1" style="font-size: 18.36px;"></span><br /></p><p class="p2" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 18.4px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span class="s1" style="font-size: 18.36px;">Kannatan valtuutettu Hyrkön toivomuksia.”</span></p>Pinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2012597203295561034.post-69407435852257964162021-06-07T09:17:00.001-07:002021-06-07T09:17:19.314-07:00Valtuustopuheeni vuoden 2021 ensimmäisestä osavuosikatsauksesta <p> Espoon kaupunginvaltuusto kokoustaa toiseksi viimeistä kertaa tällä valtuustokaudella. Ensimmäistä osavuosikatsausta käsittelevän puheeni runko:</p><p>”Tähän osavuosikatsaukseen sisältyy monia huolta herättäviä aiheita, mutta paljon myös onnistumisia ja muita ilonpilkkuja. Yksi tällainen on ehdottomasti se, että toisen vuosiluokan oppilaat pääsevät sittenkin entiseen tapaan iltapäivätoimintaan myös seuraavana lukuvuonna.</p><p>Iltapäivätoiminnan kaltaiset asiat ovat niitä, mitä kuntalaiset arvostavat. Harvaa kiinnostaa se, miten hulppeasti jokin rakennus tai eritasoliittymä on toteutettu, mutta sen sijaan olennaista on se, että kunnasta saa tarvitsemansa palvelut. Hyvän arjen tekeminen kuntalaisille lienee lopulta tärkein tehtävämme kunnan ja sen ympäristön ja elinvoimaisuuden turvaamisen ohella myös seuraaville sukupolville.</p><p>Ja se hyvä arki tarkoittaa laadukasta koulutusta ja varhaiskasvatusta, lapsille turvattua vapaa-ajan viettoa, sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta, ikääntyneille inhimillistä elämää. Vanhusten palveluiden osalta toivon todella, että päivätoiminta ja palvelukeskukset saadaan mahdollisimman nopeasti pyörimään entiseen tapaan, nyt kun koronarokotukset ovat edenneet. Ja että näistä palveluista ei yritetä missään vaiheessa säästää, kuten tiettävästi jo joissain kunnissa tapahtuu. Se, että vanhusten palveluissa on toimintoja, jotka eivät ole lakisääteisiä, ei tarkoita sitä, etteivätkö ne olisi tärkeitä. Ne voivat olla äärimmäisen tärkeitä ihmisten hyvinvoinnille ja toimintakyvyn ylläpidolle.</p><p>Ihmisten väliset erot eivät milloinkaan ole yhtä isoja kuin vanhuudessa ja se näkyy myös tässä asiassa. On paljon ikääntyneitä, jotka ovat jo lähteneet jälleen liikkeelle ja jotka ovat koko ajan saaneet sosiaalisista suhteista voimaa. On myös huonokuntoisia ja yksinäisiä iäkkäitä, joille kunnan ja järjestöjen palveluilla on ollut iso merkitys ja joiden hyvinvointi on suuresti pudonnut päivätoiminnan ja vapaaehtoisten vierailujen puuttuessa. Tämä sama pätee joihinkin vammaisryhmiin.</p><p>Olen iloinen, että seuraavalle valtuustokaudelle on suunnitteilla hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävä ohjelmaryhmä, jolla on myös roolia pandemia-ajasta toipumisessa. Toivottavasti ryhmässä tullaan käymään keskustelua ja esittämään toimenpiteitä laaja-alaisesti eri ihmisryhmiin liittyen. Meillä on tekemistä niin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa, oppimisvajeessa kuin ikääntyneiden toimintakyvyn saattamisessa koronaa edeltävälle tasolle ja mieluummin sen ylikin. Nämä kaikki vaativat poikkisektoraalista työskentelyä ja hyvää yhteistyötä toimialojen välillä.</p><p>Samaan aikaan toivon, että kaupungin säästöohjelmaa kyetään mahdollisesti neuvottelemaan uudelleen ja miettimään, jos vielä olisi mahdollista hakea entistä enemmän säästöjä esimerkiksi investointien toteuttamisesta – tarvitsemmeko välttämättä esimerkiksi yli 70 miljoonaa maksavan ja keskuspuistoa tuhoavan Espoonväylän – ja vähemmän esimerkiksi opetuksesta. Nyt keskiviikon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan esityslistalta saamme lukea, mitä esimerkiksi lukioihin kohdistuvat säästöt tarkoittavat tilanteessa, jossa oppilaat tarvitsisivat pitkän etäopetuksen jäljiltä enemmän tukea. Nyt kaikki talouteen liittyvä tulisi miettiä äärimmäisen suurella pieteetillä ja pyrkiä viimeiseen asti välttämään säästöjä palveluista, joissa ne aiheuttavat selvää haittaa osaamisen tai hyvinvoinnin kehittämiselle.”</p><p><br /></p>Pinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2012597203295561034.post-87179758720290423992021-03-30T00:52:00.003-07:002021-03-30T00:52:42.470-07:00Valtuustopuheeni tilinpäätöksestä sekä Espoonlahden uimahallin peruskorjauksesta sekä laajennuksesta<p>Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.</p><p>Kuten tilinpäätöksen ennakkotiedoista saamme lukea, sivistystoimen talousarviosta jäi viime vuodelta käyttämättä 27 miljoonaa euroa. Samaan aikaan lasten ja nuorten hyvinvoinnissa sekä oppimistuloksissa on nähty laskua koronapandemian erinäisten seurausten takia.</p><p>Tässä tilanteessa päätimme taannoin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa viime vuoden ylijäämään vedoten esittää lisäbudjettia seuraaville summille: perusopetus 2,9 miljoonaa euroa, kakkosluokkalaisten iltapäivätoiminta 600 000, lukiokoulutus 700 000. Näillä summilla resurssit näissä toiminnoissa kyettäisiin ensi lukuvuonna pitämään suunnilleen tämän lukuvuoden suuruudella. Kyse on siis budjettiin ja Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelmaan sisältyneistä sopeutustoimista, joita noilla summilla kyettäisiin perumaan ensi lukuvuoden osalta. Edelleen myös sivistystoimen budjettiin jää kuitenkin take-säästöjä eli kaupunki kyllä yhä sopeuttaa.</p><p>Toivon todella paljon, että ovalassa tekemämme päätös kantaisi vielä valtuustokäsittelyssä asti. Tässä maailmantilanteessa, missä nyt olemme, leikkaukset opetukseen ja koulutukseen ja vanhempien työssäkäyntiin ja lasten hyvinvointiin kiinteästi liittyvään pienten koululaisten iltapäivätoimintaan, uhkaavat entisestään heikentää osaamista ja hyvinvointia. Kun viime vuodelta nyt tällainen ylijäämä jäi, edes pieni osa siitä pitäisi käyttää lasten ja nuorten hyväksi. Meidän tulee nyt tehdä kaikkemme, jotta tämä pandemia aiheuttaa mahdollisimman vähän vaurioita lastemme ja nuortemme elämään, oppimiseen ja jatko-opintomahdollisuuksiin.</p><p><b>Espoonlahden uimahallin peruskorjausta ja laajennusta käsittelevän puheeni runko:</b></p><p>Espoonlahtelaisena tämä uimahallin peruskorjaus ja laajennus on samaan aikaan sekä ilahduttanut että mietityttänyt minua suuresti. Olen iloinen siitä, että jo pohjaesitykseen sisältyy useita parannuksia nykyiseen, erittäin suosittuun halliin. Olemme saamassa ulkoaltaan, sisälle tulee kaksi uutta uimarataa ja monitoimi- ja kuntoutusallas ja muutamia muita kohennuksia, kuten valtuutettu Partanen juuri kertoikin.</p><p>Tässä on nyt keskustelussa myös malli, jossa halliin tulee vielä hyppyallasrakennus. Mietin pitkään kantaani tähän. Haluaisin tehdä hallin kerralla niin hyvin ja täydellisenä kuin mahdollista. Ongelmana on kuitenkin se, että hyppyallasrakennus maksaa peräti 8,3 miljoonaa euroa ja siitä seuraa vuosittain vielä varsin massiiviset noin miljoonan lisäkulut.</p><p>Samaan aikaan kaupunki on joutunut siirtämään monia tärkeitä peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeita. Mietityttää esimerkiksi, että kestääkö niin ikään alueellamme sijaitseva Kipparin päiväkoti peruskorjauksen lykkäyksen peräti kymmenellä vuodella?</p><p>Kaupungilla on myös varsin massiivinen säästöohjelma, joka kerta kaikkiaan olisi mielestäni neuvoteltava uudelleen, koska opetukseen ja varhaiskasvatukseen kohdistuva säästö on niin raju. Koronapandemian aiheuttava hoitovelka tulee myös näkymään sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tähänkin liittyen olen erittäin tyytyväinen hallin uusista uimaradoista ja monitoimi- ja kuntoutusaltaasta, koska uinti on monille ryhmille erittäin tärkeä liikuntamuoto.</p><p>Tässä tilanteessa mielestäni meidän on pakko priorisoida opetus-, varhaiskasvatus ja sosiaali- ja terveyspalvelut sekä lapsille terveelliset ja turvalliset tilat, niin paljon kuin itsekin haluaisin myös toteuttaa hyppyallasrakennuksen samantien. Hallista tulee erinomainen myös ilman hyppyallasta ja erityisen iloinen olen uusista uimaradoista ja lapsiperheille varmasti hyvin mieluisasta ulkoaltaasta. Haluan, että ulkoallas tulee varmasti tehtyä hyvin - se tulee varmasti olemaan alueiden lapsiperheiden suosiossa, meiltä katsottuna Tapiolan ja Leppävaaran altaat ovat kaukana - eikä ole pois jostain muualta hankkeesta ja siksi kannatan valtuutettu Kausteen esitystä. [Kausteen esitys olisi ollut laaja malli peruskorjauksesta ja uudisrakennuksesta, mutta ilman ko. 8,3milj hyppyallasta rakennuksineen, lopputulos asiassa oli pohjaesitys eli suppea versio ulkoaltaalla, jonka kokoluokka tarkentuu myöhemmin.]</p>Pinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2012597203295561034.post-2610717059264986542021-02-15T12:43:00.000-08:002021-02-15T12:43:06.184-08:00Valtuustopuheeni kaksivuotista esiopetusta koskevasta valtuustoaloitteesta<p>Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, Espoo ei tosiaan tullut valituksi tähän OKM:n kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluun, mutta meillä on onneksi talousarviossa kuitenkin varattu määrärahat 5-vuotiaiden 20 viikkotunnin maksuttomaan varhaiskasvatukseen eli tätä nyt käynnissä olevaa mallia kyetään ainakin toistaiseksi jatkamaan.</p><p>Tämä on aivan erinomainen asia. Kaikilla 5-vuotiailla tulisi olla vanhempien tulotasosta ja työ- ja perhetilanteesta riippumatta mahdollisuus viettää aikaa ikätasoisessa vertaisryhmässä ja saada ystäviä. Tässä iässä on myös jo hyvä harjoitella sellaisia taitoja, mitä myöhemmin esikoulussa ja koulussa tarvitaan. Erityisen tärkeää osallistuminen ajoissa varhaiskasvatukseen on niiden lasten kohdalla, joiden kotikieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi ja jotka eivät muuten altistu kotimaisille kielille. Jos suomen tai ruotsin kielen oppiminen käynnistyy vasta esikoulussa, niin on suuri riski, että tämä vaikuttaa negatiivisesti lapsen myöhempään koulumenestykseen.</p><p>Siitä en itse asiassa ole vielä varma, onko juuri kaksivuotinen esiopetus paras ratkaisu vai olisiko tämä 20h maksutonta varhaiskasvatusta 5-vuotiaista alkaen kuitenkin parempi malli. Toivon, että tämä selviää kyseisen OKMn kokeilun myötä. Minulle on tärkeää, että lapset saavat valmiuksia oppimiseen, mutta yhtä lailla saavat olla mahdollisimman pitkään pieniä lapsia. En toivo, että Suomi siirtyy monien muiden maiden tavoin malliin, jossa koulumuotoisuus tulee lapsen elämään yhä varhemmin. On huomioitava, että osa esikouluista on koulujen yhteydessä ja joissain kunnissa näin on huomattavan usein ja tässä tulee eteen se kysymys, onko 5-vuotiaiden paikka koulujen vai päiväkotien yhteydessä.</p><p>Monessa mielessä ajattelen, että varhaiskasvatus ja viskaritehtävät vielä riittävät 5-vuotiaille. Jos kaksivuotisesta esiopetuksesta tulee yleinen käytäntö, niin toivottavasti ensimmäinen vuosi on mahdollisimman lähellä nykyistä viskarivuotta eli parhaimmillaan kaksivuotinen esiopetus on hyvin lähellä sitä, mitä nyt teemme Espoossa 5-vuotiaiden kanssa. Toivottavasti myös kouluun menon lykkääminen on edelleen mahdollista. Esimerkiksi osa loppuvuodesta syntyneistä lapsista tai keskosina syntyneistä hyötyy lykkäyksestä.</p><p>Toivon myös, että me valtuutetut yritämme seuraavissakin budjettineuvotteluissa vaikuttaa siihen, että kotihoidontuen kuntalisän ehdollisuus purettaisiin eli varhaiskasvatukseen osallistuminen ei estäisi kuntalisän saamista tilanteissa, joissa perheellä on myös pienempi lapsi kotona. 5-vuotiaiden kohdalla tämä nykykäytäntö on jo hyvinkin harmillinen.</p>Pinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2012597203295561034.post-29323929323625325772021-01-25T11:22:00.001-08:002021-01-25T11:22:35.457-08:00Valtuustopuheeni uudesta päiväkodista Espoonlahteen <p><span style="-webkit-tap-highlight-color: rgba(0, 0, 0, 0); font-family: -apple-system, HelveticaNeue; font-size: 16px;">Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, haluan ihan lyhyesti kommentoida tätä hanketta. Tämä on minusta kolmesta syystä erityisen hyvä hanke. Ensin tietenkin jo siksi, että meillä on kova tarve uusille varhaiskasvatuspaikoille Espoonlahdessa ja tämä päiväkoti rakentuu todella keskeiselle paikalle. Varhaiskasvatuspaikan sijainnilla on huomattava vaikutus perheen arjen sujuvuudelle, koska sinne matkataan yleensä vuosikausia aamuin illoin.</span></p><div style="caret-color: rgb(69, 69, 69); color: #454545; font-family: UICTFontTextStyleBody; font-size: 17px;"><div class="gmail_quote" style="-webkit-tap-highlight-color: rgba(0, 0, 0, 0); caret-color: rgb(0, 0, 0); color: black; font-family: -apple-system, HelveticaNeue; font-size: 16px; width: 343px;"><div dir="auto"><div dir="ltr"><div><br /></div><div>Tämän ohella tässä on kuitenkin erinomaista myös se, että rakennuksen tilat on tarkoitus tehdä niin monikäyttöiseksi, että niitä voidaan ilta-aikaan käyttää myös kuntalaisten kulttuuritiloina. Juuri tämän tyyppisiin ratkaisuihin meidän tulisi yhä useammin pyrkiä, että kaikista tiloista saadaan maksimaalinen hyöty. </div><div><br /></div><div>Kolmanneksi tässä on hyvää se, että samaan rakennukseen tulee sekä suomen- että ruotsinkieliselle varhaiskasvatukselle tiloja. Tämä ei missään nimessä vaaranna sitä, että ruotsinkieliset ryhmät saavat varhaiskasvatusta ruotsiksi. Tämä on periaate, josta ei edes voi joustaa. Uskon kuitenkin, että parhaimmillaan tässä voidaan saada kokemuksia elävästä kaksikielisyydestä ja lisätä kiinnostusta ruotsin kieltä kohtaan. </div><div><br /></div><div>Ainoat asiat, mitkä projektissa mietityttävät ovat se, että piha jää hieman suunnitelmia pienemmäksi, mikä on harmi ja sitten tietenkin tämä projektin koko. Ryhmiä tulee peräti 14 eli vaatii erittäin hyvää suunnittelua, että tilat kyetään eriyttämään ja materiaalit valitsemaan niin, että melu jää mahdollisimman vähäiseksi. Aistiesteettömyyden varmistaminen on todella tärkeää ja nyt kun yhä useammin tehdään yhä isompia yksiköitä, niin tämän merkitys vain kasvaa. Melu aiheuttaa lasten aivojen kehitykselle haitallista stressiä sekä tuottaa sellaista levottomuutta, mikä on ehkäistävissä. <br /></div><div><br /></div><div>Aistiesteettömyys on myös muuta kuin melun ehkäisyä eli ylipäätänsä sellaisia tiloja, jotka palvelevat keskittymistä, eivätkä aiheuta ylimääräistä kuormitusta.<br /></div><div>Hankesuunnitelman mukaan esteettömyys ja hyvä akustiikka ollaan kuitenkin varmistamassa. Tämä on erittäin tärkeää.</div></div><br /><br /><div dir="ltr"><br /></div></div></div></div><br class="Apple-interchange-newline" style="-webkit-text-size-adjust: auto;" />Pinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2012597203295561034.post-36279110474725642152020-12-03T10:32:00.004-08:002020-12-03T10:32:47.397-08:00Valtuustopuheeni Espoon 2021 talousarvioesityksestä<p><span style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 19.73px;">Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Olen tyytyväinen siitä, että talousarvioneuvotteluissa onnistuttiin loiventamaan opetukseen ja sivistykseen kohdistuvia leikkauksia, mutta huolissani siitä, että perusopetukseen jäi kuitenkin yli kolmen miljoonan euron määrärahaleikkaus.</span></p><p class="p2" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 19.7px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span class="s2" style="font-size: 19.73px;">Perusopetus on se paikka, mitä pitäisi pikemminkin resursoida nykyistä enemmän. Myös ja erityisesti kriisiaikoina. Panostamalla perusopetukseen eli esimerkiksi turvaamalla riittävän pienet opetusryhmät ja koulunkäyntiavustajien määrän torjumme syrjäytymistä ja edistämme ihan kaikkien oppilaiden oppimista. </span></p><p class="p3" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 19.7px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 23.5px;"><span class="s2" style="font-size: 19.73px;"></span><br /></p><p class="p2" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 19.7px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span class="s2" style="font-size: 19.73px;">Kääntäen säästöt täällä voivat aiheuttaa paljon isompia kustannuksia toisaalla, jos oppimistulokset heikkenevät tai osa oppilaista tarvitsee enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja oppimisen haasteiden takia. Aina olisi parempi, että ongelmia ennaltaehkäistäisiin ja lapsia tuettaisiin ajoissa riittävästi. </span></p><p class="p3" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 19.7px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 23.5px;"><span class="s2" style="font-size: 19.73px;"></span><br /></p><p class="p2" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 19.7px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span class="s2" style="font-size: 19.73px;">Tässä yhteydessä kannan huolta myös oppilas- ja opiskeluhuollon resursoinnista ja olen jättänyt seuraavan toivomusesityksen: ”Valtuusto toivoo, että oppilas- ja opiskeluhuollon resurssien riittävyyttä seurataan vuonna 2021 erityisen tarkkaan, jotta koronaepidemian vaikutuksia lapsiin ja nuoriin kyetään tarvittaessa torjumaan parantamalla oppilashuollon saatavuutta.”</span></p><p class="p3" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 19.7px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 23.5px;"><span class="s2" style="font-size: 19.73px;"></span><br /></p><p class="p2" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 19.7px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span class="s2" style="font-size: 19.73px;">Esimerkiksi koulukuraattorit ja psykologit ovat olleet jo aiemmin erittäin työllistettyjä ja samaan aikaan lapset ja nuoret raportoivat yhä useammin erilaisista mielialaoireista. Etäopetukseen siirtyminen vähintään toisen asteen osalta tulee osalla oppilaista lisäämään erinäisiä haasteita ja epidemialla on myös monen oppilaan vanhempiin ja perheeseen negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi lisääntyvän työttömyyden muodossa. </span></p><p class="p3" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 19.7px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 23.5px;"><span class="s2" style="font-size: 19.73px;"></span><br /></p><p class="p2" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 19.7px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span class="s2" style="font-size: 19.73px;">Meidän tulisi nyt yhdessä pyrkiä siihen, että tuemme lapsiamme ja nuoriamme tässä tilanteessa ja autamme heitä kohti valoisampaa tulevaisuutta useilla erilaisilla keinoilla, joista koulutukseen, oppilas- ja opiskeluhuoltoon sekä yleisesti mielenterveyspalveluihin panostamisella on suuri merkitys.</span></p><p class="p3" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 19.7px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 23.5px;"><span class="s2" style="font-size: 19.73px;"></span><br /></p><p class="p2" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 19.7px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span class="s2" style="font-size: 19.73px;">——</span></p><p class="p3" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 19.7px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 23.5px;"><span class="s2" style="font-size: 19.73px;"></span><br /></p><p class="p2" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 19.7px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span class="s2" style="font-size: 19.73px;">Puheiden maksimipituus kolme minuuttia on hyvin lyhyt aika ja se kattoi suunnilleen tuon puheen. Jos olisin jonkin muun noston tehnyt vielä budjetista, niin se olisi voinut olla esimerkiksi se, että olen iloinen siitä, että Espoo maksaa kotihoidontuen kuntalisää jatkossa 160 euroa/kk siihen asti, kun lapsi on 2.5 -vuotias. Helsinki on päättänyt lakkauttaa lisän jo yli 1-vuotiailta. Yhä useampi lapsi itse asiassa aloittaa varhaiskasvatuksen jo pian ensimmäisen ikävuoden jälkeen, mutta toivon kuitenkin, että vanhemmilla säilyy vielä vaihtoehtoja hoidon järjestämisessä lapsen ensimmäisinä ikävuosina. Joillekin perheille 1-vuotiaana päiväkodin aloittaminen on toivottu ratkaisu ja varhaiskasvatus on yksinkertaisesti järjestettävä niin, että lapsen voi tuolloin viedä hoitoon hyvillä mielin. Toisille perheille ja lapsille parempi ratkaisu on kuitenkin olla muutama vuosi kotona ja toivon, että tämä on jatkossakin mahdollista. Pääkaupunkiseudulla elinkustannukset ovat niin kovat, että kotihoidontuen kuntalisä on monille perheille erittäin tärkeä. Ilman sitä mahdollisuus hoitaa lasta kotona saattaa määräytyä tulotason mukaan ja tämä ei ole toivottavaa kehitystä. Valintavaihtoehtojen määrän mahdollistaminen ja ihmisten erilaisten tilanteiden huomioiminen ovat ylipäätänsä politiikassa hyvin tärkeitä.</span></p><p class="p3" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-size: 19.7px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 23.5px;"><span class="s2" style="font-size: 19.73px;"></span><br /></p>Pinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2012597203295561034.post-18032295591438882152020-11-15T14:45:00.005-08:002020-11-15T14:47:00.877-08:00Lähikoulupilotista, varhaiskasvatuksen palvelusetelistä sekä talousarviosta<p>Avaan hieman pidemmällä tekstillä Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varapuheenjohtajan ominaisuudessa muutamia viime aikoina kuntapolitiikassa puhuttaneita asioita. Näitä ovat erityisen tuen oppilaiden integroiminen yleisopetukseen, varhaiskasvatuksen palveluseteli sekä sivistystoimen budjetti kaupungin talousarviossa.</p><p>Ns. Lähikoulupilotista ensiksi. Kaupungilla on ollut 2019 syksystä alkaen kokeilu, jossa oppimisen erityisvaikeuksia omaavia ensimmäiselle ja seitsemännelle luokalle meneviä oppilaita sijoitetaan yleisopetuksen luokkiin. Tätä on suunniteltu laajennettavaksi 2021 syksystä alkaen (nyt mukana ollut vain tietty otos kouluja) ja se on aiheuttanut paljon keskustelua. </p><p>Paperilla arvioituna pilotti vaikuttaa sujuneen hyvin. Arviointitulokset eli opettajilta saatu palaute on koko ajan parantunut. Alustavasti tarkasteltuna oppimistulokset ovat olleet hyviä. Muutamilla oppilailla tuen tarve on todettu aiemmin ajateltua isommaksi ja heidät on siirretty erityisluokille. Malli siis koskee vain osaa erityisen tuen oppilaista ja esimerkiksi kehitysvammaisten ja autististen lasten erityisluokat yms kaupunkitasoinen erityisopetus jatkaa.</p><p>Samaan aikaan opettajilta tulee kuitenkin paljon todella huolestuneita viestejä siitä, että pilottia laajennettaisiin eli oppimisen erityisvaikeuksien kohdalla integroinnista yleisopetukseen tulisi yleinen käytäntö.</p><p>Tästä ymmärtää sen, miten voimakkaasti opettajat ovat nykyään kuormittuneita. Ajatus siitä, että luokkaan tulisi keskimääräistä enemmän resursseja vaativia oppilaita voi tuntua heti raskaalta. Ja ymmärrän tämän kyllä. Vaikka oppilaan mukana tulee sama summa rahaa kuin erityisluokalla ollessa ts. koulu voi käyttää tätä avustaja- erityisopettaja- jne rekrytointeihin, niin silti kyse ei ole samasta asiasta kuin että luokassa olisi 10 erityisen tuen oppilasta ja erityisluokanopettaja – jos nämä oppilaat lähtevät vaikkapa viiteen eri kouluun, niin mukana tulee vain 20% aiemmasta resurssista. Samaan aikaan ryhmät ovat nykyään hyvin heterogeenisiä ja ihan yleisopetuksen oppilailla saattaa olla paljonkin erilaisia haasteita. Meidän poliitikkojen tulisi myös saada lisättyä paitsi opetuksen, myös oppilashuollon resursseja.</p><p>Siitä ei myöskään pääse mihinkään, että yleisopetuksen luokat ovat isoja ja monelle oppilaalle pelkästään isossa ryhmässä toimiminen on haaste. Erityisopettajan tai avustajan tuki ei riitä, jos ongelma on isossa, meluisassa ryhmässä.</p><p>Ja samaan aikaan ymmärrän, miksi pilotti on alun perin kehitetty. Kansalliset ja kansainväliset sopimukset ohjaavat siihen, että oppilaita tulisi segregoida niin vähän kuin mahdollista. Jokainen erityisryhmään laittamispäätös pitää miettiä huolella. Siitä on myös tutkimusnäyttöä, että erityisluokilla oppimistulokset voivat jäädä huonommiksi – samaan aikaan tietenkin osa oppilaista saattaa suorastaan syrjäytyä yleisopetuksessa. </p><p>Mutta asia on monimutkainen. Oppilaiden tilanteet ja diagnoosit eivät välttämättä myöskään ole selkeitä. Yleisopetuksen luokat voivat myös hyötyä erityisopettajan tuesta suuresti ja oppilaille voi olla hyvä kohdata erilaisia ihmisiä. Välillä integrointikeskusteluissa on suorastaan ärsyttävää se, miten vahvasti saatetaan haluta, että kaikki millään lailla normaalijakaumasta poikkeavat oppilaat ajatellaan automaattisesti erityisluokille. On aina hyvä kyseenalaistaa, että onko nykyhetkessä jotain, mitä voisi tehdä toisin. Onko meidän mahdollista tuoda erilaisia ihmisiä yhteen niin, että lopputulos on segregoimista parempi.</p><p><b>Olennaisinta asiassa mielestäni on se, että on riittävästi vaihtoehtoja ja resursseja ja päätökset kyetään kaikissa olosuhteissa tekemän yksilöllisesti. Ajattelen niin, että meidän tulee kyetä sekä säilyttämään erityisluokkia että katsomaan tarkasti, onko joidenkin oppilaiden etu tulla nykyistä useammin sijoitetuksi yleisopetukseen. </b></p><p><b>Tilanne, jossa oppimisen erityisvaikeuksia omaava oppilas automaattisesti menisi yleisopetukseen, ei kuitenkaan mielestäni ole hyvä. Meillä tulee olla erilaisia luokkia, koska myös oppilaiden tilanteet ovat erilaisia. Joidenkin etu on kerta kaikkiaan olla pääsääntöisesti pienluokassa. Opettajien kokemaan kuormitukseen tulisi myös kiinnittää voimakkaasti huomiota ja pitää tämä koko ajan mielessä opetuksen resursointia mietittäessä.</b></p><p><b>Erityisen tärkeää olisi kehittää yleisopetusta siihen suuntaan, että se on kaikille oppilaille hyvä paikka. Jos koulu perustuu pitkälle avoimiin ja muunneltaviin tilaratkaisuihin, melu on merkittävä ongelma ja oppilaita on paljon yhdessä tilassa, niin se väistämättä vaikeuttaa ison osan lasten olemista ja oppimista. Ihminen on todennäköisesti rakennettu niin, että hän tarvitsee seinät ympärilleen ja rauhaa. Ei tarvitse olla kovin ihmeellisiä aistisäätelyn haasteita, että kaikki nykyaikaiset ratkaisut eivät todellakaan toimi. Yhtä lailla pienet ryhmät ja riittävä määrä opetushenkilökuntaa ja avustajia tukevat ihan kaikkia oppilaita. On todella onnetonta, jos koulussa ja yleisopetuksessa itsessään on asioita, jotka vaativat oppilaan siirtämistä erityisluokalle.</b></p><p>Asia kaksi. Varhaiskasvatuksen palveluseteli. Sivistystoimessa on viime vuosina työstetty palveluseteliä, jonka avulla perheet voivat ottaa nykyistä helpommin vastaan paikan myös yksityisessä päiväkodissa. Tällä hetkellä paikka yksityisessä tulee todella isolla osalla perheistä aivan merkittävästi julkista päiväkotia kalliimmaksi. 25% perheistä on niin pienituloisia, että he eivät maksa julkisesta päivähoidosta mitään. Yksityisten palveluntuottajien osuutta halutaan nostaa myös siksi, että siten saatetaan saada pienennettyä kunnan investointitarvetta eli yksityiset hankkivat tilat itse ja kunnan tarvitsee rakennuttaa niitä vähemmän.</p><p>Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi virkamiesten laatiman pohjaesityksen, mutta kaupunginhallitus teki siihen joitakin muutoksia (me vihreät edelleen pohjaesityksen kannalla). Muutokset ovat sillä lailla erittäin ongelmallisia, että ne tuottavat satojen tuhansien eurojen lisäkustannuksen ja tämä summa on otettava muualta pois eli se voi johtaa pahimmillaan esimerkiksi avoimesta varhaiskasvatuksesta (kerhot ja asukaspuistot) leikkaamiseen. Virkamiesesitys olisi mahtunut kaupungin talousarvioon, mutta uusi esitys pakottaa lisäsäästöihin.</p><p>Syntynyt tilanne kuvaa päätöksenteon monimutkaisuutta. Monet pienet palveluntuottajat olivat varmasti tyytyväisiä tehtyyn päätökseen. Ne ovat olleet huolissaan siitä, pystyvätkö pyörittämään jatkossa toimintaa saadulla korvauksella. Ideaalitilanteessa kaupunki olisi jatkanut nykyisiä ostopalvelusopimuksia, mutta nykyään laki vaatii kilpailuttamaan ne eli nykytilanteesta tulisi päästä eroon, vaikka kuinka haluaisimme pitää ostopalvelut nykyisellään. Haluan todella itsekin nämä päiväkodit pitää ja olen toivonut, että näitä tuetaan palvelusetelimalliin siirtymisessä niin paljon kuin mahdollista, kaikki hallinto pitää tehdä mahdollisimman helpoksi ja niin edelleen.</p><p>On hyvin mahdollista, että korvaussummat eivät lopulta liity siihen, mitkä päiväkodit jatkavat ja mitkä eivät ja monet vanhempainyhdistysten pyörittämät päiväkodit eivät yksinkertaisesti kykene siirtymään yrittäjämäiseen palvelusetelimalliin. Tällöin me maksamme yksityisille palveluntuottajille eli pahimmillaan muutamille isoille ketjuille vain yksinkertaisesti enemmän kuin olisi ollut järkevää. Olen istunut valmistelijoiden kanssa asian ympärillä useamman kerran ja olin vakuuttunut siitä, että päätetyt korvaussummat olivat perusteltuja. Kokoomuksen johdolla kaupunginhallituksessa äänin 8-7 syntynyt päätös johtaa pohjaesityksessä olleen ohella miljoonien lisäkustannuksiin jo muutamissa vuosissa. Tämä kaikki raha on jostain muualta pois. </p><p>Toivon todella, että investointeja saadaan nyt myös vähennettyä. Mitenkään selvää se ei ole, sillä palveluseteliin tulee 50 euron ns. hintakatto (pohjaesityksessä 40 euroa) eli tämän verran palveluntuottajat saavat laskuttaa kunnallisen maksun päälle. Kun korkein varhaiskasvatusmaksu 288 euroa tulee jo varsin maltillisilla tuloilla, niin on selvää, että tuo 50 euroa vielä lisää on aivan liikaa monille perheille. Ja tosiaan joka neljäs perhe ei maksa edes kunnallisen alinta maksua. Eli välttämättä tarve julkisille päiväkodeille ei vähene juuri lainkaan.</p><p><b>Julkisen palveluverkon on oltava riittävän tiheä. Ei voi olla niin, että osa perheistä joutuisi ottamaan vastaan päiväkotipaikan hankalien yhteyksien päästä ja niiden, joilla olisi varaa maksaa, tilanne olisi parempi. Päiväkotipaikan sijainti on aivan merkittävästi arkeen vaikuttava asia. Yksityisissä päiväkodeissa ei myöskään näillä näkymin tule edelleenkään olemaan ryhmiä tehostetun tai erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille (laaja-alaisen erityisopettajan tuki jatkossa saadaan palvelusetelipäiväkoteihin) ja ei voi olla niin, että nämä lapset joutuisivat lähtemään jonnekin kauemmaksi päiväkoteihin.</b></p><p><b>Julkisten päiväkotien tulee siis olla toiminnan kivijalka jatkossakin. Tässä pätee mielestäni sama kuin terveyspalveluihin. Julkinen on perusta, jota yksityinen täydentää. Yksityisiä on todellakin myös hyvä olla, mutta toimintaa ei tule perustaa niiden varaan.</b></p><p>Kolmantena ja viimeisenä asiana talousarvioesitys. Neuvottelut ovat käynnissä ja toivon todella, että opetukseen nyt sisältyviä leikkauksia saadaan vielä torpattua. Perusopetukseen on suunnitteilla yli kuuden miljoonan leikkaukset ja lukioon yli miljoonan. Tällainen leikkaussumma on aivan sietämätön. Jos jonnekin pitäisi saada lisää rahaa ja resursseja, niin perusopetukseen. Ja jos sieltä otetaan, niin se vaikuttaa lastemme ja nuortemme tulevaisuuteen. </p><p>Ala- ja yläkoulujen merkitys on vain valtava. Toiseen asteeseen sijoittaminen ei auta, jos ongelmat ovat syntyneet jo aikaisemmin. Ja tällä en todellakaan väheksy lukioiden leikkauksia: myös ne olisi saatava peruttua. Nyt ne kohdistuisivat myös kursseihin, joilla on merkitystä ylioppilastutkintoon valmistauduttaessa. </p><p>Myös näistä syistä edellisessä kohdassa mainitsemani ylimääräiset rahalliset panostukset yksityisille päivähoidontuottajille ovat ongelmallisia. Samaan aikaan olemme tilanteessa, jossa esitetään leikkauksia, jotka kohdentuvat suoraan lapsille ja nuorille. Kuten edellä olen kuvannut, perusopetuksessa ollaan jo nyt tiukilla ja tarvetta olisi pikemminkin lisäresursseihin. Koulutuksen periytyvyyden on jo huomattu Suomessa jälleen kasvaneen ja tämä kertoo todennäköisesti siitä, että sillä on yhä enemmän merkitystä, että miten vanhemmat pystyvät lapsiaan opinnoissaan tukemaan. Tämä kertoo myös siitä, miten tärkeää olisi, että perusopetuksessa olisi riittävästi opettajia – riittävän pienet ryhmäkoot, koulunkäynnin avustajia ja oppilashuollon resursseja ja niin edelleen.</p><p><b>Toivon valtuustoryhmien neuvottelijoilta viisautta. Jonkin verran rahaa neuvotteluissa on perinteisesti kireässäkin taloustilanteessa liikkunut rahaa ja nyt sitä olisi syytä sivistystoimeen lisätä. Valtiovallalta toivon myös valtionosuusjärjestelmän kehittämistä edelleen. Tällä hetkellä espoolaisten verotuloja siirtyy muualle Suomeen noin 170 miljoonaa euroa vuodessa ja edes pienelle osalle tästä summasta olisi todellakin meillä omasta takaa tarvetta. Muilla maakunnilla ja alueilla on omia haasteitaan, mutta tästä huolimatta isojen kaupunkien tilanne, kuten kasvun aiheuttama investointitarve ja muut alueelliset erot tulisi huomioida nykyistä paremmin.</b></p>Pinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2012597203295561034.post-49955245137859402512020-09-14T11:24:00.003-07:002020-09-14T11:24:52.728-07:00Valtuustopuheeni vuoden toisesta osavuosikatsauksesta sekä Taiteen talosta Espoonlahteen<p><span style="font-family: inherit;"><br /></span></p><p class="p2" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px 0px 3px;"><span class="s1" style="font-family: inherit; font-weight: bold;">Kaksi edellistä valtuustopuhettani:</span></p><p class="p3" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span class="s2" style="font-family: inherit;">(Molemmat puheet olivat spontaaneja eli alla olevat tekstit eivät ole aivan yksi yhteen puheiden kanssa)</span></p><p class="p4" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 20.3px;"><span style="font-family: inherit;"><span class="s2"></span><br /></span></p><p class="p3" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span class="s2" style="font-family: inherit;">Vuoden toinen osavuosikatsaus:</span></p><p class="p2" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px 0px 3px;"><span class="s1" style="font-family: inherit; font-weight: bold;">”Haluan tässä kohtaa sanoa lyhyesti tarkastuslautakunnan huomioihin nojaten, että on erinomainen asia, että keväällä kertynyttä hoitovelkaa on purettu nyt palvelusetelillä terveysasematoiminnassa. On tärkeää, että kuntalaisten keväällä kehittyneet terveysongelmat eivät pääse tästä enää syvenemään. </span></p><p class="p1" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px 0px 3px; min-height: 26.3px;"><span style="font-family: inherit;"><span class="s1" style="font-weight: bold;"></span><br /></span></p><p class="p2" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px 0px 3px;"><span class="s1" style="font-family: inherit; font-weight: bold;">Samalla tavalla näen tässä tilanteessa nyt tärkeänä, että palveluja kyettäisiin pitämään nyt tulevana talvena paremmin avoinna, vaikka koronan toinen aalto tulisikin voimalla. Juuri julkiset palvelut ovat ihan kriittisiä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ja niin vakava asia kuin korona onkin, niin myös muut terveysongelmat on saatava hoidettua tilanteen pitkittyessä. Näistä asioista säästäminen näkyy myös myöhemmin suurempina kuluina. Esimerkiksi itsemurhien määrä kasvoi Suomessa 15 % viime kevään aikana. Se on valtavan iso luku ja kertoo siitä, että vaikeassakin taloustilanteessa on kyettävä turvaamaan esimerkiksi mielenterveys- ja työllisyys sekä muita sosiaali- ja terveys palveluita.”</span></p><p class="p4" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 20.3px;"><span style="font-family: inherit;"><span class="s2"></span><br /></span></p><p class="p3" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span class="s2" style="font-family: inherit;">Valtuustoaloite taiteen talosta Espoonlahteen </span></p><p class="p4" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 20.3px;"><span style="font-family: inherit;"><span class="s2"></span><br /></span></p><p class="p3" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span class="s2" style="font-family: inherit;">”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut</span></p><p class="p4" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 20.3px;"><span style="font-family: inherit;"><span class="s2"></span><br /></span></p><p class="p3" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span class="s2" style="font-family: inherit;">Kulttuurilautakunta pitää kulttuuritilojen toteuttamista alueelle tärkeänä ja alueella asuvana valtuutettuna pidän minäkin. On hyvin harmillista, että tästä aluekeskuksesta puuttuvat kulttuuritilat. <span class="Apple-converted-space"> </span>Ajatus talosta on hieno. Itsekin haaveilen tilasta, jossa voitaisiin monipuolisesti järjestää taiteen perusopetusta, jossa teatteriryhmät voisivat sekä harjoitella että esiintyä ja niin edelleen. Jossa järjestetään yhtä laadukasta ja helposti saavutettavaa lastenkulttuuria kuin monilla muilla suuralueilla. </span></p><p class="p4" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 20.3px;"><span style="font-family: inherit;"><span class="s2"></span><br /></span></p><p class="p3" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span class="s2" style="font-family: inherit;">Kultuuritilojen puute vaikuttaa nyt laajasti eri väestö- ja harrasteryhmiin. Meillä on tapana ajatella, että liikuntaa täytyy pystyä harrastamaan lähellä kotia. Saman pitäisi päteä kulttuuriin. Iso osa kaupungin kulttuuritiloista on Espoonlahdesta katsottuna loppujen lopuksi varsin kaukana ja julkisin yhteyksin hankalasti saavutettavissa, kuten esimerkiksi Pikku-Aurora Järvenperässä tai Leppävaaran Sellossa olevat tilat. [Tässä yhteydessä puhuin siitä, miten taidetta ja kulttuuria pitää tuoda ihmisten arkeen eli vanhusten hoivakoteihin, päiväkoteihin, kouluihin jne myös jatkossa taloustilanteen kiristyessä, kaikilla tulisi olla oikeus taiteeseen ja kulttuuriin ja kaikki ryhmät eivät pysty liikkumaan taiteen kokemisen ja sen harrastamisen äärelle.]</span></p><p class="p4" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 20.3px;"><span style="font-family: inherit;"><span class="s2"></span><br /></span></p><p class="p3" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span class="s2" style="font-family: inherit;">Olen kuitenkin sitä mieltä, että kulttuuritilat olisi tullut ensisijaisesti toteuttaa uuden aluekirjaston yhteyteen. Tämä olisi hyvin todennäköisesti myös ollut loppujen lopuksi edullisin ratkaisu verrattuna mihinkään muuhun toteutustapaan varsinkin ottaen huomioon investointiohjelman tiukkuuden. </span></p><p class="p4" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 20.3px;"><span style="font-family: inherit;"><span class="s2"></span><br /></span></p><p class="p3" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span class="s2" style="font-family: inherit;">Meillä on nyt lukuisia erittäin tarpeellisiksi todettuja hankkeita, jotka eivät ole mahtuneet investointiohjelmaan. [Talo ei ole sisällä investointiohjelmassa eikä normaalin valmisteluprosessin piirissä - aiemmin edes aluekirjastoon toteutettaville tiloille ei ole löytynyt rahoitusta, joten talon toteutuminen on erittäin epätodennäköistä koska Suomessa ei ole yleensä löytynyt tällaisiin yksityistä rahoitusta.] </span></p><p class="p4" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 20.3px;"><span style="font-family: inherit;"><span class="s2"></span><br /></span></p><p class="p3" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span class="s2" style="font-family: inherit;">Kunnollinen monitoimitila olisi kuitenkin varmasti ollut ja tulisi olemaan paras ratkaisu ja siksi <span class="Apple-converted-space"> </span>nyt Kiviruukin alue kannattaa ehdottomasti pitää mukana kulttuuritilojen suunnittelussa. Se saattaa olla aluekirjaston jälkeen paras tai vielä parempi vaihtoehto, joskin aiemmin toteutuva ratkaisu olisi ollut parempi. Kiviruukin rakentuminen vie vielä aikaa. Joka tapauksessa kulttuuritilat alueelle on järjestettävä. Alueella asuu jo lähemmäs 60 000 ihmistä ja kaikissa muissa Espoon aluekeskuksissa kulttuuritilat on kyetty toteuttamaan.”</span></p><p class="p4" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 20.3px;"><span style="font-family: inherit;"><br /><span class="s2"></span></span></p><p class="p4" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 20.3px;"><span class="s2" style="font-family: inherit;"></span></p><p class="p4" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 20.3px;"><span class="s2" style="font-family: inherit;"></span></p><p class="p4" style="-webkit-text-size-adjust: auto; font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 20.3px;"><span class="s2"></span></p>Pinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2012597203295561034.post-73292379956909197242020-06-08T09:32:00.002-07:002020-06-08T09:32:20.939-07:00Valtuustopuheeni vuoden 2020 ensimmäisestä osavuosikatsauksestaHyvät puheenjohtaja ja valtuusto.<br />
koronakriisi on tosiaan lisännyt tuntuvasti Espoon taloudellisia haasteita ja pian neuvottelemme uudesta tuottavuusohjelmasta.<br />
Kuten osavuosikatsauksesta ilmenee, niin samaan aikaan tämä tilanne on aiheuttanut suuria haasteita monen ihmisryhmän elämään. Jos ja kun erilaisia sopeutustoimia tullaan tekemään, niin niiden aiheuttamat ihmisiin kohdistuvat vaikutukset tulisi arvioida mahdollisimman tarkasti etukäteen. Säästöjä tulisi ensisijaisesti hakea sellaisista hankkeista ja investoinneista, joiden lykkääntymisellä tai peruuntumisella on mahdollisimman vähän negatiivisia vaikutuksia kuntalaisten elämään. Esimerkiksi Puolarintien jatkeen lykkäyksellä on tuskin keneenkään arkeen merkittäviä vaikutuksia, mutta pelkästään sillä olisi säästettävissä 10 miljoonaa tämän vuoden talousarvion mukaan. Sen sijaan sosiaali- ja terveyspalveluihin ja kouluihin ja varhaiskasvatukseen kohdistuvilla säästöillä voi olla kauaskantoista vaikutusta monen eri väestöryhmän elämään. Riittävä tuki lasten oppimiseen ehkäisee monia ongelmia ja turvaa koulupolkua. Perusterveydenhuollon ja oppilashuollon hyvä resursointi ehkäisee raskaimpien palveluiden tarvetta. Huonokuntoisten ikääntyneiden hyvän elämän turvaaminen vaatii riittävää palvelutasoa.<br />
<br />
Mitä tulee nimenomaan tähän kevääseen, niin on huomioitava, että tämä kriisi on aiheuttanut monenlaista kuntoutustarvetta. Haluan erityisesti vielä nostaa esille kotona asuvien vanhusten tilanteen. Heidän toimintakykynsä turvaamiseen on nyt kiinnitettävä erityistä huomiota. Kuten osavuosikatsauksessa sanotaan, niin vanhusten päivätoiminta ja palvelukeskukset ovat nyt olleet kiinni ja moni muu palvelu toiminut supistetusti. Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen on kuitenkin sekä inhimillinen että taloudellinen kysymys. Kun kotona asumiseen pyritään, niin se vaatii tuekseen erilaisia palveluita. Toivon, että ikääntyneiden osalta toimintoja saadaan jälleen käyntiin heti kun se on mahdollista. Pelkästään yksinäisyyden vaikutukset elämänlaatuun ja toimintakykyyn voivat olla tuhoisia.<br />
<br />
Toisena erityisenä huomiona haluan nostaa jo tänään puhuttaneen kasvaneen työttömyyden vaikutukset perheisiin. Meillä on viime vuonna tehty erinomainen lapsiperheköyhyyden torjuntaohjelma. Toivon, että tämän ja vastaavien ohjelmien opit kyetään pitämään mielessä myös nyt talouden tasapainottamistoimia suunnitellessa. Tasapainottamistoimet eivät saa iskeä valmiiksi heikossa asemassa oleviin.<br />
Kiitos.<br />
Pinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2012597203295561034.post-27128921749251860252020-02-28T00:42:00.001-08:002020-02-28T00:42:10.586-08:00Politiikan vuosikertomus 2019<br />
Vuoden aikana vaikutin kaupunginvaltuustossa, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varapuheenjohtajana, HYKS-sairaanhoitoaluetta johtavassa lautakunnassa sekä HOK-Elannon vihreän edustajistoryhmän puheenjohtajana. <br />
<br />
Valtuustossa puhuin muun muassa köyhyyden torjumisesta, Kivenlahden metrokeskuksen kaavasta, vanhustenhuollon valvonnasta ja vanhusten palveluiden turvaamisesta, talouskehyksestä, terveydenhuollon asiakasmaksuista, vammaistietoisuuden lisäämisestä, päiväkotien työolosuhteista, perusterveydenhuollon vahvistamisesta, mielenterveyspalveluista sekä lasten ja nuorten lukutaidon vahvistamisesta. <br />
<br />
Valtuustossa ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa tein hyväksyttyjä esityksiä esimerkiksi Kivenlahden metrokeskuksen kaavaan liittyen (puu- ja pensasistutusten lisääminen yms alueen viihtyvyyden lisääminen sekä segregaation ehkäisy tontinluovutuksen keinoin) sekä Espoonlahden alueen päiväkotipaikkatilanteen korjaamiseksi (kaksi uutta päiväkotia Espoonlahden alueelle tällä vuosikymmenelle.) Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa tein myös esityksen, jolla turvataan Nuuksion ja Pakankylän koulujen jatko ainakin seuraavan lukuvuoden ajan (tämä asia täytyy todennäköisesti käsitellä vuosittain uudelleen niin kauan kuin oppilasmäärä pysyy vähäisenä). <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtXgr2hnGzAnCUGsGHiwZfKGzW25O5Qum2a4_Y6ub_HnrE5EhT66IfjKzSQdPhsD3xUG5eDxjIas-_ggvDRPVjQNwkDQ592n_aPY0Oy2FbqJUApCjjmBUuFvsG5j5U-_ahrzmCkFUyTeTF/s1600/FE36D8AB-4E9B-4AB5-A885-7C8B57E1AE99.jpeg" imageanchor="1" ><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtXgr2hnGzAnCUGsGHiwZfKGzW25O5Qum2a4_Y6ub_HnrE5EhT66IfjKzSQdPhsD3xUG5eDxjIas-_ggvDRPVjQNwkDQ592n_aPY0Oy2FbqJUApCjjmBUuFvsG5j5U-_ahrzmCkFUyTeTF/s320/FE36D8AB-4E9B-4AB5-A885-7C8B57E1AE99.jpeg" width="320" height="240" data-original-width="1600" data-original-height="1200" /></a><br />
<br />
HOK-Elannon edustajistossa jätin aloitteen virikehäkkikanojen munien myynnistä luopumisesta. Vastaus aloitteeseeni oli positiivinen ja häkkikanojen myynnistä luovutaan asteittain lähivuosina (ensimmäisenä ravintoloissa vuoteen 2021 mennessä). Olen erittäin tyytyväinen S-ryhmän toimiin eettisen ja vastuullisen yritystoiminnan suhteen. <br />
<br />
Yrityksillä on erinomainen mahdollisuus toimia ilmastonmuutoksen torjunnan ja eettisen ruuantuotannon edelläkävijöinä. Ne kykenevät tekemään myös nopeasti merkittäviä päätöksiä ja kaiken kaikkiaan päätöksentekijäpositio myös yrityshallinnossa on erittäin palkitsevaa. Olen jälleen ehdolla paitsi seuraavissa kuntavaaleissa, niin myös nyt keväällä 2020 järjestettävissä HOK-Elannon edustajistovaaleissa. Äänestysnumeroni on 503 ja vaalit pidetään 26.3-6.4.2020.<br />
<br />
Kuntapolitiikan puolella uskon lähivuosien haasteiden koskevan erityisesti sivistys- ja opetustoimen määrärahoja (suhteellinen osuus per oppilas laskee koko ajan ja tämä ei ole hyvää kehitystä) sekä vanhusten palveluiden toteutusta (kotona asuu erittäin huonokuntoisia ihmisiä, kotihoidossa suuria rekrytointivaikeuksia), kaupungin kasvun toteuttamista mahdollisimman kestävästi (viheralueiden määrä tulisi turvata ja talouspuolella säästöjä tulisi saada aikaan toimintoja kehittämällä). Toivon saavani myös jatkossa olla mukana vaikuttamassa myös näihin asioihin.<br />
Pinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2012597203295561034.post-41478677752530289542020-02-24T11:55:00.000-08:002020-02-24T11:55:14.114-08:00Valtuustopuheeni valtuustoaloitteesta lukutaidon vahvistamiseksi teatterin ja draaman keinoinHyvät puheenjohtaja ja valtuutetut,<br />
tämän aloitteen vastauksesta näkee, että Espoossa tehdään jo huomattavan paljon lasten lukutaidon edistämisen eteen. Näen, että meidän luottamushenkilöiden tehtäväksi jää tämän hyvän työn mahdollistaminen ja kehittäminen myös jatkossakin. <br />
<br />
Kuten vastauksesta ilmenee, niin Espoon kaupunginkirjaston henkilöstömäärä on pysynyt ennallaan, vaikka lasten ja nuorten määrä ja ylipäätänsä kaupungin väkiluvu kasvaa voimakkaasti ja jollain aikavälillä tämä varmasti vaikuttaa kirjastojen mahdollisuuksiin edistää lukemista ja tehdä yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa. <br />
<br />
Hyvä lukutaito on niin äärimmäisen tärkeä asia, että sitä on mahdoton tarpeeksi korostaa. On erittäin huolestuttavaa, että lukutaidon on tutkimuksissa huomattu heikentyneen. OECD-maissa juuri Suomessa ero tyttöjen ja poikien välisessä lukutaidossa on suurin. <br />
<br />
Lukeminen kilpailee nykyään monien muiden aktiviteettien kanssa. Myös moni meistä aikuista viettää nykyään aikaa sosiaalisessa mediassa hetkinä, jolloin joskus ennen olisi ottanut kirjan esiin. Samaan aikaan kuitenkin syvällisen lukutaidon merkitys kasvaa jatkuvasti. Lastemme ja nuoremme tulisi kasvaa tulkitsemaan ja ymmärtämään erilaisia tekstejä aikana, jolloin tieteellinen tieto kilpailee valeuutisten ja muun disinformaation kanssa.<br />
<br />
Kirjastojen ohella meidän tulee turvata myös sivistystoimen resurssit jatkossakin. Kouluilla tulee olla mahdollisuus paneutua lukutaidon, kirjoittamisen ja tekstien syvällisen ymmärtämisen opettamiseen. <br />
<br />
Lukutaito turvataan jatkossakin myös suotuisalla yhteiskunnallisella kehityksellä - arvostetaan tiedettä, sivistystä ja kulttuuria sekä torjutaan eriarvoistumista - ja annetaan tämän myös näkyä rahoituksen tasolla. <br />
<br />
Harva asia on yhteiskunnan kehityksen kannalta niin olennainen kuin hyvä luku- ja kirjoitustaito ihmisen taustasta riippumatta. Kirjallisuus ja valtuustoaloitteessa mainittu teatteri myös lisäävät empatiaa ja ihmisten välistä ymmärrystä, mikä on globaalissa maailmassa vähintään yhtä tärkeää kuin aiemminkin.<br />
<br />
<br />
Pinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2012597203295561034.post-25707929391860128562019-12-09T08:42:00.000-08:002019-12-09T08:42:30.764-08:00Valtuustopuheeni psykiatristen sairaanhoitajien osaamisen hyödyntämisestä<br />
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, kiitos tästä valtuustoaloitteesta ja perusteellisesta vastauksesta siihen.<br />
<br />
Näen, että vastauksessa kuvatulla tavalla meidän täytyy aivan ensisijaisesti kyetä vahvistamaan opiskeluhuollon resursseja. Uusimmassa suomenkielisessa opetuksen arviointiraportissa myös kuvataan hyvin kuraattori- ja psykologiresurssien lisäämisen tarvetta ja näiden ammattiryhmien nykyistä työkuormaa. On hyvä, että ensi vuoden talousarvioon on saatu lisävakansseja ja mitä ilmeisemmin tällä tiellä on jatkettava myös ensi vuonna, koska nämäkin lisävakanssit kattavat vasta väestönkasvun aiheuttaman tarpeen.<br />
<br />
Psykiatrisille sairaanhoitajille on varmasti tarvetta ja ideaalitilanteessa heitä olisi vieläkin enemmän jalkaantuneina kouluille. Ylipäätänsä tämä kehityssuunta, että apua saa mahdollisimman lähellä koulua ja kotia ja kaikin puolin matalalla kynnyksellä on hyvä. Erityisen tärkeänä pidän kuitenkin jo olemassa olevien rakenteiden eli edellä mainitun oppilashuollon ja myös siihen kuuluvien kouluterveydenhoitajien edelleen kouluttamisen käyttämään hyväksi todettua IPC-mallia (interpersoonallisen terapian lyhytversio nuorten masennusoireisiin) vahvistamista sekä hoitoketjujen kuntoon saamista. <br />
<br />
Opiskeluhuollon resurssien tulisi olla sillä tasolla, että aikaa on myös yhteisölliseen työhön. Haluankin lopuksi korostaa sitä, että hoidon tarjoamisen ohella mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy on äärimmäisen tärkeää. <br />
<br />
Nuoruusikä on mielenterveyden häiriöiden kehittymiselle kriittistä aikaa ja siksi paitsi apua on saatava nopeasti, niin on myös luotava sellaisia opiskelu- ja elinympäristöjä, jotka eivät ruoki, vaan vähentävät pahoinvointia. Koulukiusaamisen ja yksinäisyyden torjunta, tunne- ja sosiaalisten taitojen opettaminen ja kannustaminen itsestä hyvää huolta pitämiseen ovat erittäin tärkeitä. Jokaisen nuoren pitäisi voida kokea, että hän on arvokas omana itsenään, suorituksista riippumatta.<br />
Pinjahttp://www.blogger.com/profile/15544539318162517159noreply@blogger.com0