Puolarmetsän terveysaseman ulkoistaminen sosiaali- ja terveyslautakunnassa

Käsittelemme Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnassa ensi keskiviikkona esitystä Puolarmetsän terveysaseman ulkoistamisesta. Tässä ajatuksia puolesta ja vastaan.

Ulkoistamispäätöstä puoltavat asiat:

Hankala henkilöstötilanne. Vuokralääkärien käyttö tulee hyvin kalliiksi. Pitkät potilasjonot.
Ulkoistamalla asiat saadaan kerralla kuntoon. Nykyiset lääkärit ja hoitajat sijoitetaan muille asemille (ensisijaisesti Matinkylään), tilanne paranee laajemmassa mittakaavassa.

Ulkoistamisen huonot puolet:

Ulkoistaminen ei ole ollut yleensä mikään taikasana Suomen mittakaavassa. Myöhemmin hinnat ovat nousseet ja palvelun laatuunkaan ei aina ole oltu tyytyväisiä.
Kyse on samasta työstä ja samoista potilaista. Julkisen pitäisi pystyä samaan kuin yksityisen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio ei nykyisellään onnistu, jos asemaa pyörittää yksityinen toimija.

Ulkoistaminen voi lisätä epävarmuutta lääkäreissä ja hoitohenkilökunnassa: kannattaako Espooseen tulla töihin? Voidaanko oma työpaikka ulkoistaa seuraavaksi? Juuri rekrytointi on ollut ongelma.

Ulkoistaminen ja sen hallinta vie terveyspalveluiden johdon työaikaa. Tämä aika olisi parempi käyttää oman terveysasematoiminnan (julkisen puolen) kehittämiseen.

Omaa kehitystyötä on joka tapauksessa pakko tehdä. Meidän pitää pystyä kehittämään julkisen puolen toimintaa. Kun on järjestämisvastuuta, on myös oltava osaamista.

Jos haluamme pitää terveyspalvelut kaikkien suomalaisten ulottuvilla, meidän on puolustettava julkista palveluntuotantoa, jossa varallisuus ei ole hoidon saamisen tae.

Osa yksityisistä terveyspalveluiden tuottajista harrastaa kyseenalaista verosuunnittelua. Tämä voidaan tosin tietenkin kiertää panostamalla palveluntuottajan valinnassa yhteiskuntavastuukysymyksiin. Kun toimitaan Suomessa, verot pitää maksaa Suomeen.

Nykytilan säilymisen ongelmat:

Pitkät jonot ja vuokralääkärien takia silti suuret menot, asiakkaat eivät saa hoitoa. Terveysongelmat pahenevat. Asukkaiden on saatava terveyspalvelunsa kohtuullisessa ajassa.

Espoon Keskuksen malli?:

Eräs poliittinen ryhmä ehdottaa todennäköisesti Espoon Keskuksen mallin käyttöönottoa alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että alueelle perustettaisiin yksi kokonaan uusi terveysasema, jota pyörittäisi yksityinen toimija ja jolle annettaisiin hoidettavaksi tietty osa väestöstä (tietyillä postinumeroalueilla asuvat). Espoon Keskuksen kohdalla kannatin tätä. Kyseessä oli laajempi kehittämiskokonaisuus, jossa Samarian terveysasemalle palkattiin ammattijohtaja ja siitä tehtiin hoitajavetoinen. Tämä vaatii kuitenkin rahallista lisäpanostusta ja nykyinen taloustilanne on hankala. Jos työllisyys ei kohene eli verotulot vain vähenevät, mutta menot kasvavat samaan aikaan, terveyspalveluihin kohdistuu entistä kovempia säästöpaineita. En näe perusteita sille, miksi Puolarmetsä-Suurpelto -alueelle pitäisi saada toinen terveysasema. Nämä rahat olisivat myös muualta pois väistämättä.

Pohdin edelleen omaa kantaani Puolarmetsäkysymykseen. Haluan muun muassa lisää tietoa aseman tämänhetkisestä tilanteesta (asema oli pitkään ilman omaa esimiestä, mutta nyt siellä on ollut 2kk oma apulaisylilääkäri) sekä lisää vertailutietoa Espoontorin ja verrokkiasema Kivenlahden luvuista.

Laajemmassa mittakaavassa suhtaudun joka tapauksessa kriittisesti terveyspalveluiden ulkoistamiseen. On kuitenkin tilanteita ja poikkeustapauksia, jossa yksittäisen aseman ulkoistaminen saattaa olla sillä hetkellä paras ratkaisu. Tärkeintä olisi nyt saada aikaan sellainen tilanne, jossa Espoossa omaa terveyskeskustoimintaa varmuudella kehitetään aktiivisesti. Huonoin vaihtoehto on luoda ulkoistusautomaatti, jossa jonkin aseman toiminta saa kurjistua ja sitten sitä lopulta esitetään ulkoistettavaksi. Olen tämän takia viritellyt lautakunnassa keskustelua sellaisesta kirjauksesta, jossa Puolarmetsä ulkoistettaisiin, mutta lähivuosina uusia ulkoistuksia ei suunniteltaisi. Meidän pitää myös kyetä antamaan lääkäreille ja hoitohenkilöstölle työrauha ja mahdollistaa pitkän tähtäimen kehittäminen.