maanantai 15. joulukuuta 2014

Sote-uudistuksella parannettava asukkaiden palveluja

Länsiväylä 13.12.2014

Vaalikausi on lopuillaan ja hallituksen merkittävien rakenneuudistusten läpiviennillä alkaa olla kiire. Tavoitteena oli vahvojen peruskuntien varaan rakentuva palvelujärjestelmä. Nyt näyttää siltä, että saamme suuriin kuntayhtymiin perustuvan sote-uudistuksen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta uhkaa tulla byrokratiaviidakko, joka ei säästä kustannuksia ja josta on läpinäkyvyys ja selkeys kaukana. Ne kunnat, jotka ovat tuottaneet palveluita kustannustehokkaasti, näyttävät joutuvan maksumiehiksi. Esimerkiksi Espoolle uudistus tietäisi 33 me vuosittaista lisälaskua, puolikkaan veroprosentin verran.

Sote-uudistuksessa ei saa vesittää sitä hyvää kehittämistyötä, jota kunnissa on tehty. Toistaiseksi ei myöskään ole kyetty näyttämään, että säästöjä syntyisi varmuudella muuten kuin palveluita leikkaamalla. Alkuperäinen tavoite eli sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio ei näytä toteutuvan alkuunkaan suunnitellulla tavalla. Ja demokraattinen päätöksenteko karkaa kauas.

Nyt pitäisi palauttaa mieleen uudistuksen alkuperäiset tavoitteet, jotka ovat jääneet hallintorakennekeskustelun jalkoihin. Uudistuksen tarkoitus oli integroida sosiaali- ja terveyspalvelut, madaltaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä kuilua ja kehittää erityisesti perusterveydenhuoltoa. Tarkoitus oli myös hillitä kustannuskehitystä.

Kun katsoo Espoolle kaavailtua lisälaskua, näyttää tapahtuvan aivan jotain muuta. Uudistuksen myötä kuntien mahdollisuus kehittää omia palveluita ja valvoa niiden kustannuskehitystä heikkenee entisestään ja samaan aikaan kulut nousevat huomattavasti.

Sote-uudistusta tarvitaan. Hyvinvointivastuun tasaaminen on järkevää ja kaikille suomalaisille on tarjottava tasa-arvoisesti mahdollisuus kattaviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Uudistus on kuitenkin toteutettava kustannustehokkuuteen kannustaen ja siten, että hyvin toimivia käytäntöjä ei romuteta.

Tiina Elo
kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja (vihr.)

Inka Hopsu
valtuustoryhmän puheenjohtaja (vihr.)

Pinja Nieminen
sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen (vihr.)

Espoo

maanantai 8. joulukuuta 2014

Puheenvuoroni valtuustossa lastensuojeluun ja terveyspalveluihin liittyen


Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Paula Viljakainen kertoi tarkastuslautakunnan kiinnittäneen huomiota lastensuojelun tarpeeseen Espoossa ja lastensuojelun kuluihin. Istun toista valtuustokautta sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja täytyy kyllä sanoa, että tämä on erittäin aiheellinen huomio. Espoossa on viime vuosina panostettu ennaltaehkäisevien palveluiden kuten perhetyön lisäämiseen ja kehittämiseen. Toivon, että säästöpaineiden keskellä ei missään vaiheessa unohdeta tätä ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä.

Joskus kuulee sellaista keskustelua, että huonossa taloustilanteessa on keskityttävä lähinnä lakisääteisiin palveluihin eli toteuttamaan lähinnä ne velvoitteet, mitä lainsäädännöstä tulee. Olisi kuitenkin syytä muistaa, että lakisääteiset palvelut ovat usein juuri niitä raskaita ja kalliita palveluita, joiden tarvetta olisi syytä pyrkiä ehkäisemään.

Taloudellisesti vaikeina aikoina on riski, että myös lastensuojelun tarve kasvaa ja se on hyvinkin todennäköistä. Sen takia niiden ennaltaehkäisevien palvelujen tarve on juuri nyt niin suuri. Ja kyse on perhetyön ja kotiavun kaltaisten palveluiden ohella myös esimerkiksi työllisyys- ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä maahanmuuttajapalveluiden toimivuudesta.

Kuten Mari Nevalainen aiemmin tänään muistutti, niin yhden lapsen vuoden kestävän laitossijoituksen hinnalla saa esimerkiksi 3000 tuntia kotipalvelua, sillä saa myös esimerkiksi 400 käyntiä nuorisopsykiatrian poliklinikalla tai 7 vuotta intensiivistä perhetyötä. Siihen siis todella kannattaa pyrkiä, että säästöjä hankitaan toimintaa kehittämällä, ei missään nimessä säästämällä niistä palveluista, jotka eivät ole lakisääteisiä.

Mitä tulee vielä Viljakaisen myös mainitsemaan erikoissairaanhoitoon, niin kulut kasvavat koska väestö vanhenee ja hoidot kehittyvät ja kallistuvat. Kuten jo tänään mainittu, niin sairaanhoitopiirien välisissä kustannusvertailuissa HUS on ihan kärkikastia. Toimivalla perusterveydenhuollolla voidaan kuitenkin jossain määrin vaikuttaa erikoissairaanhoidon tarpeeseen, vähintään yrittää hidastaa kulukehitystä.

Mitä näihin terveysasemapalveluihin tulee, niin kuten valtuutettu Niemi [Marika Niemi] jo kommentoikin, niin tilanne Espoossa on kohentunut, joskaan se ei tosiaan, kuten Niemi sanoi, koske aivan kaikkia terveysasemia. Kehittämistyötä on siis jatkettava.
Ero työterveyshuollon piirissä olevien ja julkisen sektorin terveyspalveluiden piirissä olevien terveyspalveluiden saatavuudessa on edelleen suuri.

On myös tärkeää, että tehdään kaikki mahdollinen sen eteen, että sote-uudistus ei tule vesittämään sitä hyvää kehitystyötä, jota Espoossa on tehty. Tavallaan aivan uskomatonta, että tällaista pitää edes pelätä, mutta tältähän se juuri nyt näyttää eli Espoolle olisi tulossa 33 miljoonan euron lisälasku. Jos tähän ei onnistuta vaikuttamaan niin pelkään, että tarkastuslautakunnalla on lähivuosina yhä enemmän ikävää sanottavaa.