lauantai 25. maaliskuuta 2017

Vain jyrkät mielipiteet ovat mielipiteitä?

Tulin tänään hyväntuulisena Lippulaivalle kampanjoimaan. Hymy hyytyi hetkeksi nähtyäni uusimman Länsiväylän jutun ehdokkaista, joilla on eniten "ei osaa sanoa" -vastauksia vaalikoneessa. Suureksi ällistyksekseni olin päätynyt listalle.

Luulin, että vastauksiini oli vaikuttanut jokin tekninen vika ja painelin kauhuissani vaalikoneeseen katsomaan niitä. Mutta ei, minulla oli tasan yksi janan keskimmäinen vastaus.

Luin uudelleen lehtijuttua ja katsoin vastauksiani. Lehti oli päättänyt, että mitä lähempänä keskikohtaa vastaus on, sitä enemmän se tarkoittaa "en osaa sanoa". Vaalikonetta täyttäessäni tällaisesta ei kuitenkaan ollut tietoa ja olin itse ajatellut vastausteni tarkoittavan "melko samaa mieltä" tai "melko eri mieltä". Kyse on siis janasta, jonka vasemmassa laidassa lukee "eri mieltä" ja oikeassa laidassa "samaa mieltä".

Jutussa mainitut Maria Guzenina, Kai Lintunen ja Antero Laukkanen ovat minulle tuttuja kaupunginvaltuustosta ja voin vakuuttaa, että jokaisella heistä todellakin on perustellut mielipiteet päätettäviin asioihin ja olemme kaikki erittäin päätöksentekokykyisiä.

Tavallaan voi ajatella, että tässä on kyse tasan yhdestä hassusti toteutetusta lehtijutusta yhdessä lehdessä, mutta juttu sattuu olemaan tehty aikakautena, jolloin mielipiteet ovat valmiiksi kärjistyneitä. On mielestäni varsin kyseenalaista, että sanomalehti lähtee tekemään tulkintoja, jonka mukaan ihmisellä ei ole asiasta mielipidettä, jos se ei ole "jyrkästi samaa mieltä" tai "jyrkästi eri mieltä". Kun katsoo avovastauksiani, niin hahmottaa nopeasti, miksi en ole vetänyt janaa kumpaankaan ääripäähän.

Esimerkiksi vastaukseni kysymykseen eutanasian sallimisesta on vain niukasti "samaa mieltä". Avovastauksestani ilmenee, että näin siksi, koska mielestäni saattohoidon kehittäminen ja saatavuuden parantaminen on ensisijaista, enkä hyväksy eutanasian mahdollistamista mielenterveyden ongelmista, traumoista ja muistisairauksista kärsivien kohdalla. Mutta mielestäni eutanasia tulisi sallia niille ihmisille, joilla on parantumaton somaattinen, sietämätöntä kärsimystä niin pitkään aiheuttava sairaus, että palliatiivinen sedaatio (nukuttaminen elämän loppuvaiheessa) ei tule heidän kohdallaan kysymykseen. Mutta ottaen huomioon kokonaisnäkemykseni asiasta, niin janan vetäminen ääripäähän "samaa mieltä" - olisi tuntunut oudolta.

Samankaltainen logiikka pätee muihinkin vastauksiin. Vaalikoneet pyrkivät mustavalkoisuuteen, johon todellinen maailma ei taivu. Oikeasti poliitikka on usein kompromissien taidetta ja äärimmäinen ratkaisu harvoin kokonaisvaltaisesti paras.

Vaikka Länsiväylä onnistui hetkeksi nostamaan verenpainettani, niin jos äänestäjät suovat minulle jatkoa kuntapolitiikassa, en aio muuttaa toimintatapojani. Lupaan jatkossakin tarkastella päätettävää asiaa mahdollisimman monelta eri kannalta, monen ihmisryhmän näkökulmasta ja niin inhimilliseltä kuin taloudelliseltakin kantilta. Jos haluaa äänestää henkilöä, joka ajaa tunnekiihkossa jyrkästi jotain asiaa, niin se en ole minä. En aio edistää yhteiskuntaa, jossa näkemykset ja ihmisryhmät polarisoituvat. Haluan, että politiikkaa tehdään analyyttisesti, sovinnollisesti ja parasta ratkaisua etsien.

Täältä voi lukea lisää tavoitteistani.

Ja täältä ne Länsiväylän vaalikonevastaukset:

YLEn vaalikoneessa vastausvaihtoehdot olivat selkeämmät.

Kuin myös Hesarin.



Kuvateksti: Ehdokas 251 ei lannistu erikoisen journalismin edessä.





maanantai 20. maaliskuuta 2017

Tärkeimmät tavoitteeni politiikassa



Vanhustenhoidon kehittäminen ja ihmisarvoisen vanhuuden turvaaminen vanhuksille. Meidän pitää kehittää hyvän kotihoidon edellytyksiä, mutta myös kyetä tunnistamaan nykyistä paremmin se hetki, jolloin vanhusten kotona asuminen ei ole enää inhimillisesti eikä taloudellisesti järkevää. Osa vanhuksista pärjäisi paremmin kotona, jos sinne kotiin saisi nykyistä enemmän tukea. Osalle koti ei enää kerta kaikkiaan turvaa ihmisarvoista elämää ja silloin paikka tehostetusta palveluasumisesta tai hoivakodista tulisi löytyä nopeasti.

Pienten opetus- ja päiväkotiryhmien säilyttäminen sekä riittävän määrän koulunkäyntiavustajia turvaaminen. Koulunkäyntiavustajilla voi olla suuri merkitys lasten oppimisen mahdollistajina ja koulurauhan turvaajina. Meidän kannattaa tukea lasten hyvinvointia mahdollisimman varhain eikä vasta sitten, kun ongelmia ilmenee. Isot päiväkotiryhmät tuottavat lasten kehittyville aivoille hyvin haitallista stressiä. Kaiken kaikkiaan hyvä tulevaisuus tehdään panostamalla lasten koulutukseen ja hyvinvointiin.

Viheralueiden turvaaminen. Myös tulevilla sukupolvilla tulee olla oikeus virkistäytyä lähimetsässä. Sitoudun hakemaan aktiivisesti ratkaisuja siihen, miten kasvavassa kaupungissa kyetään turvaamaan mahdollisimman suuri viheralueiden määrä. Espoo on ollut leimallisesti luonnonläheinen kaupunki ja haluan sen olevan sitä jatkossakin.

Joukkoliikenteen kehittäminen. Metron liityntäliikenteen on toimittava sujuvasti ja lippuhintojen korotuspaineita tulee pyrkiä torppaamaan. Joukkoliikenteen tulee olla kilpailukykyinen vaihtoehto yksityisautoilulle.

Eriarvoisuuden ja asuinalueiden välisen segregaation torjuminen ja lähiöiden elinvoimaisuuden edistäminen. Lähiöiden kehittämisen tulisi olla suunnitelmallista ja valtion korjausvelkaa vähentävät avustukset hyödynnettävä. Uusia asuinalueita kaavoitettaessa on pyrittävä sosioekonomisesti monimuotoisiin alueisiin ja vanhoilla alueilla pyrittävä myös siihen, että palvelut säilyvät mahdollisimman hyvinä.

Terveyserojen kaventaminen ja terveydenhuollon saatavuuden edistäminen. Sote-uudistus ei saa johtaa terveydenhuollon asiakasmaksujen reippaaseen kasvuun ja/tai monisairaiden ihmisten hoitoketjujen katkeamiseen.

Työllisyyden edistäminen. Espoon tulee aktiivisesti houkutella uusia yrityksiä kaupunkiin.

Olen Espoon Kivenlahdessa asuva sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä Vihreän valtuustoryhmän jäsen (toinen varavaltuutettu) sekä HOK-Elannon vihreän edustajistoryhmän puheenjohtaja. Haen jatkoa kuntapolitiikassa, äänestysnumeroni on 25I.


Valtuustopuheeni Espoon lausunnosta luonnokseksi sote-uudistuksen valinnanvapauslainsäädännöksi

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Tämä on aihe, josta sanottava on hyvin vaikeaa tiivistää kolmeen minuuttiin. Kommentoin siksi erityisesti vain muutamaa asiaa.

Perustason palvelujen vahvistaminen on hyvä ja äärimmäisen tärkeä tavoite. Toivon, että jos tämä uudistus etenee maaliin asti, niin tämä tulee toteutumaan. Ihmiset pääsevät nykyistä nopeammin perusterveydenhuollon piiriin. Tällä hetkellä työterveydenhuollon piirissä olevilla ja hyvätuloisilla ihmisillä tilanne on huomattavasti muita ryhmiä parempi.

Sitten ne huolenaiheeni. Paljon palveluita käyttävien ihmisten tilanne saattaa tässä uudistuksessa jopa heikentyä nykyisestään, erityisesti jos tehokasta palvelunohjausta ei onnistuta kehittämään ja mahdollisesti vaikka onnistuttaisiinkin, koska palvelut hajoavat niin monen eri tahon toteutettavaksi. Nämä ihmiset tarvitsevat paljon sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluita ja on harmillista, että uudistuksen alkuperäinen tavoite paremmasta sote-palveluiden integraatiosta ei näytä olevan toteutumassa. Samaan asiaan liittyen: pidän erittäin epätodennäköisenä, että hallituksen säästötavoite 3 miljardia euroa voisi mitenkään toteutua. Kun ottaa vielä huomioon väestön maantieteellisen jakautumisen, niin Uudenmaan tulisi säästää jopa miljardi. Samaan aikaan väestö kuitenkin vanhenee ja hoidot kehittyvät ja samalla kallistuvat.

Toivon todella, että pyrimme omissa verkostoissamme vaikuttamaan siihen, että tämä uudistus ei säästötavoitteiden takia lopulta johda merkittäviin asiakasmaksujen nostoihin. Koska aika epärealistiselta vaikuttaa, että samaan aikaan palveluiden saatavuutta kyettäisiin parantamaan ja saamaan aikaiseksi miljardisäästöt. Mikäli asiakasmaksut lähtevät nousuun, niin samalla tuhotaan hyvinvointivaltion perusajatusta kaikkien saatavilla olevasta terveydenhuollosta ja paradoksaalisesti saatavuus huononee, koska kaikilla ei olekaan enää varaa hoitoon. Pelkkiä terveyskeskusmaksuja on jo nyt ulosotossa noin 90 000 suomalaisella.

Kaiken kaikkiaan toivon, että hallitus huomioi Espoon lausunnon erinomaiset havainnot ja kommentit.