Kaksi edellistä valtuustopuhettani:
(Molemmat puheet olivat spontaaneja eli alla olevat tekstit eivät ole aivan yksi yhteen puheiden kanssa)
Vuoden toinen osavuosikatsaus:
”Haluan tässä kohtaa sanoa lyhyesti tarkastuslautakunnan huomioihin nojaten, että on erinomainen asia, että keväällä kertynyttä hoitovelkaa on purettu nyt palvelusetelillä terveysasematoiminnassa. On tärkeää, että kuntalaisten keväällä kehittyneet terveysongelmat eivät pääse tästä enää syvenemään.
Samalla tavalla näen tässä tilanteessa nyt tärkeänä, että palveluja kyettäisiin pitämään nyt tulevana talvena paremmin avoinna, vaikka koronan toinen aalto tulisikin voimalla. Juuri julkiset palvelut ovat ihan kriittisiä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ja niin vakava asia kuin korona onkin, niin myös muut terveysongelmat on saatava hoidettua tilanteen pitkittyessä. Näistä asioista säästäminen näkyy myös myöhemmin suurempina kuluina. Esimerkiksi itsemurhien määrä kasvoi Suomessa 15 % viime kevään aikana. Se on valtavan iso luku ja kertoo siitä, että vaikeassakin taloustilanteessa on kyettävä turvaamaan esimerkiksi mielenterveys- ja työllisyys sekä muita sosiaali- ja terveys palveluita.”
Valtuustoaloite taiteen talosta Espoonlahteen
”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Kulttuurilautakunta pitää kulttuuritilojen toteuttamista alueelle tärkeänä ja alueella asuvana valtuutettuna pidän minäkin. On hyvin harmillista, että tästä aluekeskuksesta puuttuvat kulttuuritilat. Ajatus talosta on hieno. Itsekin haaveilen tilasta, jossa voitaisiin monipuolisesti järjestää taiteen perusopetusta, jossa teatteriryhmät voisivat sekä harjoitella että esiintyä ja niin edelleen. Jossa järjestetään yhtä laadukasta ja helposti saavutettavaa lastenkulttuuria kuin monilla muilla suuralueilla.
Kultuuritilojen puute vaikuttaa nyt laajasti eri väestö- ja harrasteryhmiin. Meillä on tapana ajatella, että liikuntaa täytyy pystyä harrastamaan lähellä kotia. Saman pitäisi päteä kulttuuriin. Iso osa kaupungin kulttuuritiloista on Espoonlahdesta katsottuna loppujen lopuksi varsin kaukana ja julkisin yhteyksin hankalasti saavutettavissa, kuten esimerkiksi Pikku-Aurora Järvenperässä tai Leppävaaran Sellossa olevat tilat. [Tässä yhteydessä puhuin siitä, miten taidetta ja kulttuuria pitää tuoda ihmisten arkeen eli vanhusten hoivakoteihin, päiväkoteihin, kouluihin jne myös jatkossa taloustilanteen kiristyessä, kaikilla tulisi olla oikeus taiteeseen ja kulttuuriin ja kaikki ryhmät eivät pysty liikkumaan taiteen kokemisen ja sen harrastamisen äärelle.]
Olen kuitenkin sitä mieltä, että kulttuuritilat olisi tullut ensisijaisesti toteuttaa uuden aluekirjaston yhteyteen. Tämä olisi hyvin todennäköisesti myös ollut loppujen lopuksi edullisin ratkaisu verrattuna mihinkään muuhun toteutustapaan varsinkin ottaen huomioon investointiohjelman tiukkuuden.
Meillä on nyt lukuisia erittäin tarpeellisiksi todettuja hankkeita, jotka eivät ole mahtuneet investointiohjelmaan. [Talo ei ole sisällä investointiohjelmassa eikä normaalin valmisteluprosessin piirissä - aiemmin edes aluekirjastoon toteutettaville tiloille ei ole löytynyt rahoitusta, joten talon toteutuminen on erittäin epätodennäköistä koska Suomessa ei ole yleensä löytynyt tällaisiin yksityistä rahoitusta.]
Kunnollinen monitoimitila olisi kuitenkin varmasti ollut ja tulisi olemaan paras ratkaisu ja siksi nyt Kiviruukin alue kannattaa ehdottomasti pitää mukana kulttuuritilojen suunnittelussa. Se saattaa olla aluekirjaston jälkeen paras tai vielä parempi vaihtoehto, joskin aiemmin toteutuva ratkaisu olisi ollut parempi. Kiviruukin rakentuminen vie vielä aikaa. Joka tapauksessa kulttuuritilat alueelle on järjestettävä. Alueella asuu jo lähemmäs 60 000 ihmistä ja kaikissa muissa Espoon aluekeskuksissa kulttuuritilat on kyetty toteuttamaan.”
