Alla valtuustopuheeni Espoon turvallisuusohjelmasta. Valtuusto hyväksyi toivomukseni itsemurhien ehkäistyön sisällyttämisestä ohjelmaan yksimielisesti.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Espoo on kokoluokkaansa nähden huomattavan turvallinen eurooppalainen kaupunki. Meillä on vähän rikollisuutta ja vakavia onnettomuuksia.
Ohjelmaa lukiessani mietin erityisesti kahta toisiinsa nivoutuvaa asiaa: syrjäytymisen ehkäisyä sekä itsemurhien ehkäisyä. Tätä mielestäni erinomaista ohjelmaa lukiessani pohdin myös yhteiskunnan polarisoitumista.
On todennäköistä, että suomalainen yhteiskunta polarisoituu nykyistä enemmän ja tämä koskee myös espoolaisia. Osalla ihmisistä menee entistä paremmin, osa nuorista on entistä kyvykkäämpiä kun taas toiset jäävät peruskoulun jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle, osa vanhuksista saa elää edeltäjiään pidemmän ja terveemmän elämän. Joidenkin ihmisten työurat ovat aiempaa katkonaisempia, toisilla on enemmän turvaa antavaa omaisuutta. Toisilla on paremmat sosiaaliset suhteet ja toiset kärsivät yksinäisyydestä. Toiset joutuvat kokemaan rasismia ja väkivallan uhkaa kantaväestön taholta, toiset taas näkevät jokaisen maahanmuuttajan uhkana.
Kaikkien mukanapitämiseksi tarvitsemme keskinäisen luottamuksen vahvistamista.
Turvallisuusohjelman merkitys on paitsi käytännön toimenpiteissä niin myös sen pohdinnan ylläpitämisessä, että miten me edistämme tämän kaupungin todellista ja koettua turvallisuutta? Toivon, että tämä on asia, jota kyetään edistämään kiihkottomasti, mutta asiaan paneutuen. Syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vastaista työtä tulee tehdä useilla eri politiikan sektorilla alkaen työvoimapolitiikasta, terveyden edistämiseen ja kaupunkisuunnitteluun. Eriarvoisuuden torjumisesta hyötyvät kaikki väestöryhmät.
Syrjäytymistä torjumalla ehkäisemme samalla myös itsemurhia. Vaikka turvallisuusohjelman tiimoilta voi syntyä raflaavia otsikoita ja kärkästä puhetta, niin todennäköisin vakava uhka espoolaiselle on usein hän itse. Itsetuhoisia ajatuksia kokevien tulisi saada välittömästi ja riittävän usein tehokasta apua. Hyvä masennuksen ja päihdeongelmien hoito ehkäisee itsemurhia, kuten myös muun muassa koulukiusaamiseen puuttuminen sekä itsemurhavaarassa olevia ihmisiä kohtaavien ammattiryhmien kouluttaminen. Haluaisinkin, että myös itsemurhien ehkäisy muistetaan turvallisuussuunnitelman toteuttamisessa. Suomessa on kertaalleen ollut tehokas itsemurhien ehkäisyohjelma, joka toivottavasti jollain aikavälillä käynnistetään uudelleen. Sitä ennen ja sen jälkeenkin työtä on kuitenkin tehtävä kaupunkitasolla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu myös kunnan tehtäviin sote-uudistuksen jälkeenkin.
Jätän tässä yhteydessä toivomuksen, joka on jaettu teille numerolla 1
Toivomus kuuluu näin
Myös vakava masennus, muut mielenterveyden häiriöt sekä epätoivon kokemukset uhkaavat joidenkin espoolaisten turvallisuutta.
Kaupunginvaltuusto toivoo, että Espoo tekee aktiivista, suunnitelmallista ja moniammatillista työtä itsemurhien ehkäisemiseksi.
Kiinnostava valtuustopuhe.
VastaaPoistaEnsin todetaan, että:
"On todennäköistä, että suomalainen yhteiskunta polarisoituu nykyistä enemmän ja tämä koskee myös espoolaisia. Osalla ihmisistä menee entistä paremmin..."
Sitten todetaan, että:
"Kaikkien mukanapitämiseksi tarvitsemme keskinäisen luottamuksen vahvistamista."
Tota noin. Miten polarisoituvassa yhteiskunnassa voi vahvistaa luottamusta?
Anteeksi hidas vastaus! Huomasin tämän kommentin jostain syystä vasta nyt.
VastaaPoistaUskon, että sitä vain täytyy voida ja voida yrittää vahvistaa.. Esimerkiksi ihan niin, että pyritään yhteiskunnassa kiinnittämään huomiota siihen, miten erilaisista ryhmistä puhutaan (medialla ja poliitikoilla erityinen vastaus), luodaan mahdollisuuksia eri ryhmien kohtaamiseen (kohtaanto-teoria), medialla itse asiassa paljonkin mahdollisuuksia eri näkökulmien avaamisen kautta. Tehdään monipuolisia asuinalueita ja nykyisillä asuinalueilla eri ryhmät mahdollistavia kohtaamisia. Ja pidetään hyvinvointivaltion puolta! Tutkitusti tässä yhteiskuntamallissa ihmisten välinen luottamus on suurta (suurinta?)
- Pinja
Hups. Tajusinkin juuri, että alkuperäisessä tekstissä ei polarisaatiolla ehkä tarkoitettukaan taloudellista polarisaatiota, vaan nimenomaan sosiaalista polarisaatiota, tai että näillä kahdella polarisaatiolla ei ehkä ole nyky-yhteiskunnassa suoraa yhteyttä.
VastaaPoistaPerinteisessä hyvinvointivaltio-mallissa kai yritettiin tulonsiirtojen avulla osin estää taloudellista polarisaatiota koska kai ajateltiin, että taloudellinen eriarvoisuus johtaa sosiaaliseen eriarvoisuuteen.
Tilanne on tietenkin muuttunut. Ehkä nykyään on niin, että taloudellisesti eriarvoiset ihmiset voivat sosiaalisesti olla samanarvoisia. Jotenkin vain ajattelen niin, että pyrkimys vaurastumiseen on myös pyrkimys erottautumiseen, pyrkimys siihen, että ollaan vähemmän tekemisissä vähemmän vauraiden kanssa. Voin kuitenkin olla väärässä.