Valtuustopuheeni Kivenlahden metrokeskuksen kaavasta

Arvoisa puheenjohtaja ja valtuutetut,
pyysin tähän puheeseen viisi minuuttia aikaa, koska olen tällä hetkellä ainoa kivenlahtelainen kaupunginvaltuutettu ja tämä on todella iso ja tärkeä kaava.
Tätä kaavaa on työstetty vuosia ja siihen on saatu sinä aikana hyviä parannuksia, mistä kiitos nykyiselle ja edelliselle kaupunkisuunnittelulautakunnalle sekä aluetta suunnitelleille virkamiehille.

Kivenlahtelaisena minun täytyy sanoa, että tämä on ollut harvinaisen haastava kokonaisuus. Kivenlahti on jo valmiiksi tiiviisti rakennettu alue ja kaava tiivistää sitä entisestään. Mitä paikallista keskustelua olen kuitenkin seurannut, niin luontoarvot ovat alueella asuville hyvin tärkeitä ja näin on omalla kohdallanikin. Viheralueilla on tutkitusti merkitystä terveyteen ja hyvinvointiin ja niitä tulisi aina turvata mahdollisimman paljon.

Tässäkin kaavassa tulee siis esille se ajankohtainen haaste, että tarvitsemme uusia asuntoja, palveluja ja työpaikkoja, mutta samalla ne muuttavat alueen nykyistä ilmettä ja nykyisille asukkaille muutos ei yleensä ole vain positiivinen. Erityisesti Kivenlahden kaltaisten vanhojen lähiöiden valtti on ollut luonnonläheisyys. Näiden lähiöiden täydennysrakentaminen muuttaa selvästi alueen luonnetta.

Toivon, että kaavan rakentumisen seurauksena alueella tapahtuu kuitenkin myös monia nykyisiä asukkaita palvelevia asioita eli palvelut paranevat, työpaikkojen määrä kasvaa ja asukasmäärän kasvaessa joukkoliikenteen toimintaedellytykset saadaan turvattua nykyistä paremmin. Toistaiseksi joukkoliikenteen palvelutaso alueella on viimeisen kymmenen vuoden aikana heikentynyt. Suorien linjojen palauttaminen metron rinnalle ruuhka-aikoina oli erittäin tärkeä parannus, mutta jatkossa on panostettava entistä enemmän siihen, että joukkoliikenne on kilpailukykyinen ratkaisu yksityisautoilulle. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin liittyen olemme tehneet Tiina Pursulan kanssa tänään valtuustoaloitteen kaupunkipyörien saamisesta Espoonlahden alueelle.

Joukkoliikenteen toimintaedellytyksillä on merkitystä alueen houkuttelevuuteen, kuten myös edellä mainituilla muilla palveluilla ja muun muassa alueen yleisellä ilmeellä. Asuinalueiden eriarvoistumisen on havaittu Suomessakin lähteneen kasvuun ja tähän tulee aktiivisesti puuttua. Sosiaalisen asuntotuotannon keskittämisen ei ole nähty missään maailmassa olevan hyvä ratkaisu. Olisi tärkeää, että uusilla alueilla on monipuolisesti erilaista asuntotuotantoa. Tähän liittyen olen jättänyt seuraavan toivomuksen, joka on jaettu teille numerolla 12.1

Valtuusto toivoo, että alueen tontinluovutuksessa kiinnitettäisiin erityistä huomiota segregaation ehkäisyyn.

Tämän sisältöinen esitys on jo aiemmassa käsittelyvaiheessa hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa, mutta sen tehneen Risto Nevanlinnan mukaan olisi tärkeää, että se näkyisi myös valtuuston päätöksessä.

Palaan vielä tuohon alun luonnonläheisyyteen. Haluaisin, että alueen viihtyvyyden turvaamiseksi tehtäisiin ihan kaikki mahdollinen ja olen siksi jättänyt myös tällaisen toivomuksen, joka on jaettu numerolla 12.2

Valtuusto toivoo, että kaava-alueen maanvaraisten osien viihtyvyyteen ja vihreyteen kiinnitettäisiin erityistä huomiota puu- ja pensasistutusten muodossa ja pyritään siten kompensoimaan uudisrakentamisen aiheuttamaa viheralueiden vähenemistä.

Kannatan myös Johanna Värmälän toivomusta numerolla 4.
Kirjasto on mielestäni erittäin tärkeä lähipalvelu ja sen pitää olla alueen pienten koululaisten sekä vanhusten jalkaisin saavutettavissa. Kirjaston läsnäolo alueella myös monipuolistaa palvelutarjontaa, auttaa torjumaan segregaatiota ja lisää alueen väestön ympärivuotisia kohtaamispaikkoja.

(Valtuusto hyväksyi kaikki edellä mainitut toivomukset.)