Valtuustopuheeni kotouttamisohjelmasta

Arvoisa puheenjohtaja,

hyvät valtuutetut

tämä kotouttamisohjelma on mielestäni oikein hyvä, vaikka tämä itse aihe on äärimmäisen vaikea, koska maahanmuuttajista on mahdoton puhua yhtenä ryhmänä. Tässä ohjelmassa on kuitenkin hyvin tunnistettu asioita, joita tulee kehittää ja joita kannattaa tavoitella ja siinä tunnistetaan se, että maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä hyvin matalasti koulutetuista ja pahasti traumatisoituneista ihmisistä korkeakoulutettuihin ammattilaisiin.

Keskeistä on kuitenkin, että kaikki täällä asuvat saavat hyvät lähtökohdat opintoihin ja työelämään. Voivat kokea olevansa espoolaisia ja voivansa hyvin täällä.

Niin sanotusti vieraskielisten lasten ja nuorten oppimistulosten parantaminen on aivan olennainen tavoite. Lasten suomen kielen taito tulisi saada mahdollisimman hyväksi mahdollisimman varhain.

Lasten varhaiskasvatukseen osallistumisen ohella olennaista on kuitenkin myös se, että vanhemmat saavuttavat sellaisen kotimaisen kielten taidon, että he kykenevät seuraamaan ja tukemaan lapsensa koulunkäyntiä. Työllistymisen ja kielikurssien ohella uskon, että myös vapaaehtoistoimintaan osallistumisella voisi olla tässä merkitystä. Jostain yhteiskunnasta ja kulttuurista saa kiinni vain tutustumalla paikallisiin ihmisiin ja löytämällä jokin paikka yhteiskunnassa.

Kyse ei ole kuitenkaan vain omasta aktiivisuudesta ja osaamisesta. Tätäkin ohjelmaa lukiessa saa tietää, miten vieraskieliset lapset ja nuoret kokevat enemmän kiusaamista ja vähintään osa heistä vaikuttaa ajattelevan, että suomalaiseksi ei voi tulla, jos ei ole valkoihoinen ihminen. Valitettavasti tiedämme, että tällaista viestiä heille myös välitetään joidenkin suomalaisten taholta.

Meidän tulisi päästä tilanteeseen, jossa jokainen lapsi ja nuori kotikielestä ja etnisestä taustasta huolimatta voi kokea itsensä espoolaiseksi ja suomalaiseksi ja uskoo, että hänestä voi tulla mitä vain, minkä eteen hän on valmis ponnistelemaan. Ei koe syrjintää ja saa edellytykset oppimiseen ja hyvinvointiin.

Haluan vielä tämän illan keskusteluun sanoa, että niille, jotka eivät ole viime aikoina käyneet sairaaloissa, hoivakodeissa, päiväkodeissa, katsoneet ketkä siivoavat meidän tilojamme ja ajavat bussejamme, niin en näe, että täällä kovasti keskustellut julkiset palvelut pyörisivät mitenkään ilman maahanmuuttajia. Olen itse todella kiitollinen ihmisille, jotka ovat omia läheisiäni eri palveluissa hoitaneet.